Moni valokuvauksen harrastaja ja ammattilainen on varmasti törmännyt siihen, että tutut ja sukulaiset kyselevät neuvoja laitehankintoihinsa. Tässä tilanteessa valokuvaaja joutuu aika vastuullisen tehtävän eteen. Kysymyksessä on kuitenkin lähes poikkeuksetta vähintään satojen eurojen investointi. Hyvää laitetta on helppo suositella, mutta onko neuvo aina oikea?
Tämä kirjoituksen ajatus lähtee siitä, että laitetta ostava henkilö haluaa uuden laitteen parantavan hänen kuviaan jollain tavalla. Laitekeräily on asia erikseen ja ihan ok, siinä vain pätee eri lainalaisuudet.
Uusi laitehankinta pitäisi lähteä aina tarpeesta. Eli ostos on relevantti siinä vaiheessa, kun kuvaaja tiedostaa, ettei pysty tekemään asiaa x nykyisillä laitteilla. Lisäksi hänen olisi hyvä hahmottaa, että laitteella y homma onnistuisi ja että hänellä on ainakin alustavat valmiudet käyttää sitä.
Esimerkiksi lintukuvausta harrastava henkilö huomaa, että nykyisellä 300mm f/5.6 objektiivilla valotusajat venyvät turhan pitkiksi, vaikka herkkyys on nostettu kohinan kannalta kipurajalle. Muuna ajankohtana kuvaaminenkaan ei ole vaihtoehto, joten ainoa tapa saada oikea valotus lyhyemmällä valotusajalla on sijoittaa valovoimaisempaan objektiiviin tai paremman kennon omaavaan runkoon.
Näin ei kuitenkaan aina ole. Jos uutta laitettava tarvitseva henkilö täyttää edelliset vaatimukset, hän luultavasti jo tietää, mitä haluaa ostaa tai ainakin soveltuvien laitteiden kirjo on huomattavan kapea. Tällöinhän on helppoa lukea näiden muutamien soveltuvien laitteiden kokeiluja vaikka netistä ja valita mieleinen.
Reaalimaailmassa kysymys on usein kuitenkin muodossa: “tahdon paremman objektiivin/rungon/salaman. Minkä ostaisin?”.
Tässä vaiheessa tulee helposti houkutus suositella vaikka teleobjektiivia, jos ostajalla on valmiiksi normaalizoomi. Tai valovoimaisempaa zoomia/kiinteäpolttovälistä objektiivia. Niitähän kaikki tarvitsee. Näin toimittaessa suositus on kuitenkin täysi arvaus eikä suosittelijalla ole todellisuudessa mitään hajua laitteen tarpeellisuudesta.
Edellä mainittu virhe on helppo välttää kysymällä tulevan uuden laitteen käyttötarkoitusta. Vastaus kuuluu sitten tyypillisesti, että tarve on lintukuvaus, muotokuvaus, makrokuvaus tai jotain muuta vastaavaa. Tämäkään ei vielä riitä, vaan nyt saavutaan tilanteeseen, jossa suosittelijan asiantuntemus oikeasti punnitaan.
Käyttötarkoituksen selvittyä suosittelija pystyy suosittelemaan kyseiseen kuvausgenreen soveltuvaa laitetta. Se, että onko suositus oikea tälle kysyjälle, on aivan eri asia. Jos siis tavoitteena on kysyjän valokuvien parantaminen.
Tässä tilanteessa olisi hyvä painaa jarrua ja kaivaa esiin kuvia. Tarkemmin sanottuna kuvia, joita kysyjä on jo tehnyt ja kuvia, jollaisia hän tahtoisi tehdä. Näitä kuvia pitäisi sitten katsoa sillä tavalla, että tuoko jonkin laitteen ostaminen otettuja kuvia lähemmäs tavoitekuvia. Esimerkiksi olisiko kysyjän ottama kuva olennaisesti lähempänä tavoitekuvaa, jos siinä olisi lyhyempi syväterävyys? Jos vastaus on kyllä, niin silloin oikea laitesuositus voisi olla valovoimaisempi objektiivi.
Todella monesti tässä vaiheessa paljastuu kuitenkin, että haasteet tavoitteiden saavuttamiseen ovat jossain muualla, kuin laitteissa. Jostain syystä valokuvauksessa omien kuvien analyyttinen katsominen on monille todella vaikeaa ja sitten parannusta tilanteeseen haetaan ensimmäiseksi juurikin uudesta kalustosta.
Käytännössä erot siis löytyvät useammin valon käytöstä, sommittelusta, mallin ohjaamisesta jne. Maisemakuvauksessa kuvausajankohta on valittu monesti väärin, jolloin valo ei tee maisemasta halutunlaista.
Vasta kun nämä kaikki asiat on käyty lävitse ja keskusteltu, voi neuvoja auttaa kysyjää oikeaan suuntaan kohti haluttua lopputulosta. Oli se suunta sitten uusi laite, valaisukirja, työpaja, kuvankäsittelyopas tms.
Loppuun haluan lisätä vielä pari ajatusta merkkiuskovaisuudesta. Joskus aiemmat ostokset rajoittavat merkin valintaa uusien laitteiden kanssa. Näin ei kuitenkaan aina ole, mutta silti kysyjältä voi tulla hyvinkin ponteva vaatimus, että tulevan laitteen pitää olla juuri tiettyä merkkiä. Kysyjällä saattaa siis olla hyvin vahvoja mielipiteitä eri merkkien eroista, vaikka ne eivät perustu minkäänlaiseen faktatietoon. Samaa ilmiötä löytyy paljon esimerkiksi autokaupan puolelta.
Vaikka tällaisessa merkkiuskovaisuudessa ei ole mitään pahaa, niin kysyjä on kuitenkin hyvä havahduttaa siihen, että päätös tulee olemaan tunne- eikä tarvepohjainen. Ellei sitten oikeasti ainoastaan merkiltä x löydy tarkoitukseen y sopivaa laitetta, joka on tänä päivänä aika harvinaista. Myös suosittelijan on joskus hyvä katsoa itseään peilistä, että ovatko suosituksen perustelut lueteltavissa selkeinä faktoina vai ovatko ne tunnepohjaisia.
Artikkeli on julkaistu alunperin Sulantoblogissa.
0 kommenttia “Suosittelemmeko vääriä laitteita?”