Olen kokenut, että huonoin puoli Sony FE-järjestelmässä on ollut hitaasti kehittyvä objektiivivalikoima – odottavan aika on pitkä. FE-järjestelmän aikaisempi kaikkien suosima 35-millinen Sony Zeiss FE 35mm f/1.4 on jättänyt paljon toivomisen varaa. Nyt näyttää siltä, että tässä polttoväliluokassa on nyt uusi suosikki.
Ajelin Sony FE 35mm f/1.8 -objektiivia vuoden päivät ja tykästynyt siihen kovin. Objektiivi ei ole täydellinen, mutta se pärjää mielestäni hyvin vertailussa muihin Sony-kiinnitteisiin kinokoon 35-millisiin objektiiveihin.
Mistä pidin:
- Terävä kautta ruudun myös täydellä aukolla
- Nopea ja äänetön automaattitarkennus
- Kevyt rakenne
Mistä en pitänyt:
- Muovinen rakenne (mahdollistaa keveyden)
- Kuvissa saattaa esiintyä kromaattista aberraatiota
- Ehkä hieman hintava?
Rakenne
- Painaa vain 280 grammaa
- Lähin tarkennusetäisyys 22 cm
- Ohjelmoitava focus hold -nappi
Objektiivin muotokieli myötäilee Sony E 24mm f/1.8 ZA ja Sony FE 55mm f/1.8 ZA -objektiiveja eroten sillä, että tällä kertaa ulkokuori ei ole mustaksi anodisoitua alumiinia, vaan muovia. Tähän viitaten objektiivi ei ole välttämättä yhtä kestävä, mutta muovisesta rakenteesta huolimatta se on jämäkän oloinen. Objektiivi on mitoiltaan 65 x 73 mm, painaa vain 280 grammaa. Pienin aukko on f/22, pyöristettyjä himmenninlamelleja löytyy 9 ja lähin tarkennusetäisyys 22 cm.
Tarkennusrengas on metallinen ja hieman muusta rungosta ulkoneva. Tarkennus tapahtuu sisäisesti eli objektiivi ei pitene tai linssielementit eivät liiku ulos sen rungosta tarkennettaessa. Rungosta löytyy ohjelmoitava nappi (focus hold button) ja valitsin automaatti- ja käsitarkennukselle. Objektiiviin voi ruuvata 55-millisia suotima. Yleisvaikutelmaltaan simppeli, pienikokoinen ja kevyt objektiivi.
Käytettävyys
- Sopusuhtainen kiinnitettynä kameraan
- Lineaarinen käsitarkennus
- Pöly- ja kosteussuojaus
Objektiivi on ollut verraton pari Sonyn peilittömille järjestelmäkameroille, koska kamerat sekä arvostelun objektiivi ovat maltillisen kokoisia, kevyitä ja yhdistelmänä tuntuvat tasapainoiselta kädessä ilman akkukahvaakin. Suunnilleen objektiivikiinnityksen läpimitan suuruisen halkaisijan takia sormille jää hyvin tilaa kahvan ja objektiivin rungon väliin. Olen pitänyt siitä, että pitkät kuvauspäivät ovat menneet paljon helpommin läpi, kun henkseleissä roikkuu vähemmän painoa ja kaluston koko ei aiheuta liikaa huomiota. Näin pieni objektiivi sujahtaa kätevästi myös matkalaukkuun.
Toivon, että objektiivin suunnittelussa olisi jatkettu esim. Sony FE 55mm f/1.8 ZA:sta tuttua metallista muotoilua, vaikka se olisi saattanut lisätä painoa. En voi kieltää sitä, etteikö metalli materiaalina luo laadukkuuden tuntua ja lisää konkreettista kestävyyttä.
Muusta rungosta ulkoneva tarkennusrengas on helppo löytää sormin ja sen hammastuksesta saa hyvän otteen. Varsinkin paljon käsitarkennusta käyttävien iloksi, tarkennusalueen siirtymä ei vaihtele renkaan kiertonopeuden mukaan, vaan on ns. lineaarinen. Elementtejä siirtelevä moottori on hiljainen ja käy sen takia mielestäni videokuvaukseen.
Focus hold -nappia voi käyttää tarkennuksen lukitukseen tai sille voi ohjelmoida jonkun toisen funktion kameran valikoista – kätevää!
Sony lupailee objektiivin olevan pöly- ja kosteussuojattu, mutta en kehdannut testata kuinka paljon objektiivi kestää altistusta edellä mainituille elementeille.
Kuvanlaatu ja suorituskyky
- Terävä jo aukolla f/1.8
- Vikkelä automaattitarkennus
- Väkevä vinjetointi
Terävyys
Omistin aikaisemmin isovelimallin Sony Zeiss 35mm f/1.4 ZA -objektiiviin ja nostan sen siksi esille arvioidessani tätä uutta tulokasta. Eniten Zeiss-brändätyssä insinööritaidonnäytteessä harmitti sen epäterävyys varsinkin täydellä aukolla, mutta suureksi ilokseni huomasin, että Sony FE 35mm f/1.8 on himmentämättäkin todella terävä. Ei kuitenkaan kaikista terävin objektiivi, mutta ns. täyttä käyttistä. Kuva pehmenee tilkan verran kohti reunoja, mutta säilyy silti terävänä. Kuvan terävyys paranee himmentämällä aina f/2.8 asti, minkä jälkeen parannusta on vaikea osoittaa.
Objektiivin tarkennustaso on suora, eli esimerkiksi kuvattaessa seinää kohtisuorassa kuvan kummatkin reunat ovat yhtä teräviä. Tämä ei ole välttämättä itsestäänselvyys, sillä olen käyttänyt kahta Sonyn objektiivia, missä tarkennustaso oli hieman vinossa. Tämä muodostuu ongelmaksi esimerkiksi arkkitehtuuria ja ryhmäpotretteja kuvatessa.
Bokeh
Kokemuksieni mukaan testin 35-millinen piirtää epäterävän alueen niin pehmeästi kuin 35-milliseltä polttoväliltä voi vaatia. Bokehin yleisluonne on rauhallinen ja vaikutelmaltaan staattinen. Tällä tarkoitan sitä, että epäterävä alue ei näytä olevan ”liikkeessä”. Pyörrettä ei esiinny juurikaan, paitsi ihan äärireunoissa bokeh-pallot saattavat muuttua hieman kissansilmämäisiksi. Pyöristettyjen himmenninlamellien ansioista piirto pysyy hyvin samankaltaisena myös himmennettäessä.
Aukkolukema f/1.8 on riittävän valovoimainen irrottamaan kohteen taustasta lähi-etäisyydeltä ja soveltuu kuvaamiseen myös hämärissä olosuhteissa, varsinkin kennokuvanvakaajan kanssa. On totta, että Sonyn ja Sigman mallistossa on valovoimaisempia objektiiveja, mutta omassa vaakakupissa painaa enemmän pieni koko kuin hieman suurempi aukko.
Automaattitarkennus
Yleisesti objektiivien tarkennuskyky pitäisi olla sellainen, että tarkentamisprosessia ei juurikaan huomaa, eli laite tekee sitä mitä pyydetään. Tämä kyseinen objektiivi pääsee lähelle tätä määritelmää täyttämällä nykyaikaisen objektiivin vaatimukset.
Automaattitarkennus on hiljainen ja tarkennusalue liikkuu kuin rasvattu salama. Uskon tämän johtuvan siitä, että objektiivin lasielementit ovat kevyitä. Tarkennus löytää kohteen nopeasti ja seuraa tarkasti myös liikkuvia kohteita. Tarkennus osuu kohdilleen myös hämärissä olosuhteissa, mutta suuri osa hämäräsuorituskyvystä riippuu myös kamerasta, joten en pysty antamaan tästä kovin yleispätevää lausuntoa. Kaikenkaikkiaan tarkennus löytää sinne minne, kuvaaja haluaa.
Tarkennuksen etäisyys ei tunnu vaikuttavan objektiivin polttoväliin/kuvakulmaan (focus breathing).
Vinjetointi
Aukolla f/1.8 kuvan reunoilla on nähtävissä vinjetointia, mikä on voimakkuudeltaan yli -1 EV ja efekti on sen takia aika väkevä. Vinjetointia pystyy vähentämään himmentämällä ja kuvaeditointiohjelmien korjaustyökaluilla tai -profiileilla. Vinjetointi häviää suurimmilta osin himmentämällä aukolle f/4, jolloin kuvan reuna-alueet tummenevat vain vähän. Toisaalta vinjetointi voi käyttää myös efektinä ohjaamaan katsetta kuvan keskiosiin, eikä sitä silloin tarvitse ajatella virheenä.
Kromaattinen aberraatio
Havaittavissa on jonkin verran pitkittäistä ja poikittaista kromaattista aberraatiota kontrastikkaissa kohteissa. Värivirhe on ilmeinen, kun kuvaa esimerkiksi tummia oksia lumista taustaa vasten. Tätä on mahdollista korjata esimerkiksi Lightroomin Defringe-työkalulla ja se tuottaa yleensä hyvää lopputulosta. Suosittelen aktivoimaan kameran sisäisen objektiivikorjausprofiilin mahdollisten kuvavirheiden vähentämiseksi.
Aberraatiota voi yrittää kontrolloida myös himmentämällä aukolle f/2.8, jolloin värivirhe kaikkoaa miltei kokonaan. En kuitenkaan olisi huolissaan värivirheen vaikutuksesta kuviin, vaikka tätä objektiivia on siitä jonkin verran moitittu.
Vääristymät
Objektiivi ei juurikaan vääristä kuvaa. Adobe Lightroom tarjoaa korjausprofiilin, joka muuttaa hieman kuvan mittasuhteita, mutta ei mielestäni ole tarpeellinen vähäisen vääristymän takia.
Linssiheijastus
Linssien aiheuttama heijastus vastavalotilanteissa on hyvin kontrollissa ja heijastusta ilmenee hyvin ilmeisissä tilanteissa, joissa sitä olettaakin ilmaantuvan.
Loppusanat
Mielestäni Sony FE 35mm f/1.8 on Sony-malliston varteenotettavin 35-millinen, vaikka se ei ole valovoimaisin mahdollinen. Ostohaluja saattaa viilentää kirjoitushetkellä noin 750 euron hintalappu, mutta toisaalta tällä rahalla saa itselleen kelpo-objektiivin, jos pitää 35-millisen objektiivin tarjoamasta kuvakulmasta.
Tämän objektiivin suorituskykyyn verraten on vaikeampi järkeillä itselleen esim. Sigma 35mm f/1.2 DG DN ART tai Sony Zeiss FE 35mm f/1.4 ZA -objektiivien kaksi kertaa kalliimpia hintoja. Testipenkin objektiivin kanssa samassa hintaluokassa pyörivä Sigma 35mm f/1.4 DG ART on tutustumisen arvoinen, mutta ei tarjoa yhtä kompaktia pakettia. Lisäksi samassa hintaluokassa painii myös Sony Zeiss 35mm f/2.8 ZA, joka häviää testipenkin objektiiville valovoimassa, mutta on vieläkin pienempi ja kevyempi.
Kenelle? Hyvä yleisobjektiivi video- ja valokuvaajille napakan automaattitarkennuksen ja vakuuttavan käsitarkennuksen takia. Niille, jotka haluavat kuvata aukko auki ja silti tehdä terävää kuvaa.
Sony-kansa jää odottamaan mahdollista f/1.4-aukollista G-master sarjan 35-millistä, mutta siihen asti Sony FE 35mm f/1.8 hoitaa homman kotiin.
Osta Sony FE 35mm f/1.8 Foto Monzasta ja samalla autat pitämään sivusto linjoilla.
Erityiskiitokset kuvien malleille Marianne Saariselle ja Viivi Kohtaselle, ja sinulle joka luit tämän arvostelun!
0 kommenttia “Sony FE 35mm f/1.8 kokemuksia”