Sigma 50mm F1.4 DG HSM Art | Sony FE

Sigma lähti rytinällä mukaan tukemaan Sonyn peilitöntä järjestelmää julkaisemalla vuoden 2018 alkuun 9 uutta FE-kiinnityksellistä objektiivia. Valovuodon toimitukseen saatiin ensimmäisenä arvioitavaksi 50mm F1.4 DG HSM Art -objektiivi. Sigman normaalilasi on peilipuolella havaittu optisesti erinomaiseksi, joten odotukset ovat korkealla.

Rakenne

Käsikopelolla Sigma tuntuu laadukkaasti rakennetulta. Ulkokuori on osittain kiiltävä- ja osittain mattapintaista muovia. Objektiivi on optisesti identtinen peiliversioiden kanssa, joten sen pituutta on kasvatettu peilijärjestelmien pidemmän rekisterietäisyyden vuoksi. Pidennys näkyy objektiivin rungossa selvästi, sillä se on jostain syystä päätetty tehdä kiiltäväpintaisesta muovista, vaikka muuten objektiivi on enimmäkseen mattapintainen. Pintamateriaalien ero syö hiukan laatuvaikutelmaa, vaikka sillä tuskin on mitään käytännön merkitystä. Pidennyksen ansiosta sormet mahtuvat kameran rungon ja objektiivin väliin huomattavasti paremmin kuin Sonyn omien vastaavan kokoluokan objektiivien kanssa.

50-milliseksi objektiiviksi Sigman 50/1.4 Art on kooltansa valtava. Objektiivi on massaltaan yli 800 g ja pituudeltaan noin 13 cm. Samassa hintaluokassa pyörivä Sonyn 55/1.8 ZA normaaliobjektiivi painaa esimerkiksi vain 281 g ja on pituudeltaan hiukan alle 8 cm.

Objektiivin kuminen tarkennusrengas on leveä ja siitä saa hyvän otteen. Tarkennusrenkaan tuntuma on kohtuullisen hyvä, mutta liikelaajuus on käsitarkennukseen pienehkö. Objektiivin tarkennus siirtyy minimietäisyydeltä äärettömään kun rengasta kääntää noin 90 astetta. Tarkennusrengas on mekaanisesti kytketty ja etäisyyden näkee objektiivista löytyvästä ikkunasta. Lasin kyljestä löytyvällä kytkimellä kytketään automaattitarkennus pois päältä.

Objektiivin suodinkierre on halkaisijaltaan 77 mm ja sen mukana toimitetaan napakasti paikoilleen napsahtava suurehko vastavalosuoja. Myyntipakkauksesta löytyy vastavalosuojan ja tulppien lisäksi myös pehmustettu suojakotelo.

Käytettävyys

Objektiivi on A7III rungon kanssa pituutensa vuoksi hiukan etupainoinen, mutta hyvän runko-otteen vuoksi sitä on kuitenkin miellyttävä käsitellä. Tasapainoisin kuvausote saavutetaan akkukahvan kanssa.

Sigman tuotejulkistuksen jälkeen keskustelupalstoille ilmestyi paljon pettyneitä kommentteja käytettyjen “vanhojen” peilidesignien vuoksi. Yksi suurimmista kysymysmerkeistä oli vaihetarkennukseen suunniteltujen tarkennusmoottorien toiminta peilittömässä järjestelmässä. Tarkennushuolet ovat aiheettomia. Sonyn kolmannen sukupolven kamerat herättävät Sigman eloon aivan eri tavalla, kuin esimerkiksi Nikonin D750 runko. Sigma osuu silmätarkennusta käytettäessä hyvässä valossa aina ja vähäisessä valossa erittäin hyvin. Tarkkuus on samalla tasolla, kuin Sonyn omalla 55/1.8 ZA objektiivilla. Seuranta osuu nopeasti käveleviin ihmisiin sekä pieneen liikkuvaan koiraan hyvin täyttä aukkoa käytettäessä. Tarkennusnopeutensa puolesta Sigma asettuu 55/1.8 ZA ja 85/1.4 GM lasien välimaastoon.

Sigman normaalilasin automaattitarkennus pysyi hyvin kohti kävelevän ihmisen perässä ja tarkennuksen seuranta toimi suunnilleen 55/1.8 ZA:n tasolla videossa A7III kameraa käytettäessä. Sigman tarkennusmoottorin ääni tallentuu videolle kameran omaa mikrofonia käytettäessä, mutta peittyy varmasti puheäänen, sateen ropinan tai kaupungin metelin alle.

Objektiivin käsitarkennusrengas on mekaanisesti kytketty, joten linssien liike vastaa hyvin renkaan pyöritystä. Käsitarkennus on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska tarkennusrenkaan liikelaajuus on vain 90 astetta. Objektiivin minimitarkennusetäisyys on 0.4 m ja sillä saa 1:5.6 suurennoksen.

Objektiivi on automaattitarkennusta käytettäessä hiljaisempi kuin Sonyn 85/1.4 GM, mutta möykkää selvästi enemmän kuin 55ZA. En kuitenkaan epäröisi käyttää mitään mainituista objektiiveista hiljaisuutta vaativissa kuvaustilanteissa. Voit kuunnella Sigman tarkennusmoottorin ääntä oheisesta äänitallenteesta. Säädä äänenvoimakkuus siten, että juuri ja juuri kuulet 55ZA:n tarkennuksen suhinan.

Kuvanlaatu

Sigman 50-millisen terävyys on keskiosassa erinomainen heti täydestä aukosta lähtien Sonyn 42 Mpix A7RIII rungolla. Laidat ovat selvästi pehmeämmät 1:1 suurennoksella, mutta useimpiin käyttötarkoituksiin piirto riittää varmasti. Objektiivi on terävimmillään koko kuva-alalla f/5.6-8 välimaastossa ja kuva on erittäin käyttökelpoinen aina pienimpään aukkolukuun f/16 asti. Käytännön kuvauksessa terävyys on 55/1.8 ZA:n tasolla. Testattu objektiivi on rungossani hiukan epäsymmetrinen ja kuva-alan vasen laita on hiukan oikeaa pehmeämpi. Ero näkyy suurimmilla aukoilla 1:1 suurennoksilla, mutta käytännön vaikutus on hyvin pieni.

Artin epäterävän alueen piirto on erittäin pehmeä eikä palleroissa juurikaan esiinny ääriviivoja. Pallurat pysyvät pyöreinä yhdeksän pyöristetyn himmenninlehden ansiosta, vaikka objektiivia vähän himmentää. Toisin kuin Sonyn 55/1.8 ZA, Sigman 50 mm Art ei tuota aivan niin näkyvää sipulikuviota, mikä siistii epäterävän alueen piirtoa selvästi. Objektiivin suuren koon ansiosta kuva-alan laidoilla näkyvä kissansilmäkuvio on todella hillittyä, eikä epäterävä alue näytä juurikaan pyörteiseltä. Kokonaisuutena arvioiden Artin piirto epäterävällä alueella on eleetön ja neutraalin pehmeä.

Poikittainen kromaattinen aberraatio korjataan nykymallin mukaisesti automaattisesti softalla, eikä se näy Lightroomissa millään aukolla. Pitkittäinen kromaattinen aberraatio puolestaan on selvästi näkyvissä suurimmilla aukoilla, mutta se katoaa kun objektiivin himmentää aukolle f/2.8. Objektiivi vinjetoi levällään noin yhden aukon verran. Aukolla f/2.8 vinjetointia on hiukan alle 1/3 aukko eikä vinjetointi juurikaan vähene vaikka aukkolukua kasvattaa tästä suuremmaksi.

Objektiivin piirtämä kuva ei sisällä selvästi näkyvää tynnyri- eikä tyynyvääristymää. Vastavaloon kuvattaessa heijastuksia esiintyy reippaasti. Monimutkainen optinen rakenne aiheuttaa useita selvästi näkyviä haamukuvioita, jos kuva-alalla on esimerkiksi aurinko. Kuva-alan ulkopuolella oleva valonlähde puolestaan “vuotaa” laikukkaasti kuvan päälle. Heijastusten rakenne on selkeimmillään keskisuurilla ja pienillä aukoilla kuvatessa.

Loppusanat

Sigman muutaman vuoden ikäinen normaalilasi on selvästi parhaimmillaan Sonyn järjestelmässä, koska kaikki peilijärjestelmien automaattitarkennuksen ongelmat loistavat poissaolollaan. Optisesti 50 mm Art on huippuluokkaa eikä parannettavaa juurikaan löydy. Ainoa isompi kehityksen paikka Sigmalla on vastavaloon esiintyvien heijastusten suurehko määrä.

700-900€ hintaluokasta löytyy tällä hetkellä myös Sonyn oma 55/1.8 ZA objektiivi, joten ostohousuja sovittaessa täytyy miettiä mitä pitää itselleen tärkeänä. Sigma tarjoaa pehmeämmän epäterävän alueen piirron ja 2/3 aukkoa enemmän valovoimaa. Sonyn hintavampi 1.8-aukkoinen normaaliobjektiivi on painoltaan noin kolmasosa Artista sekä jonkin verran nopeampi tarkentamaan. Lisäksi Sonyn epäterävän alueen piirto on selkeästi rouheampi.

Sigman 50 mm Art soveltuu kuvaajalle, joka haluaa mahdollisimman pehmeän epäterävän alueen piirron sekä f/1.4 valovoiman ja jolle Artin 800 g paino ei ole ongelma. Kyseessä on aivan erinomainen objektiivi hyvällä hinta/laatu-suhteella.

Tarkemmat tuotetiedot voi käydä katsomassa Sigman nettisivuilta.

Suuret kiitokset Roosalle malleilusta, sekä Taaville tarkennus- ja äänivideoista.

Osta Sigma 50mm F1.4 DG HSM Art -objektiivi Foto Monzasta.

Ostamalla tuotteita linkin kautta tuet Valovuoto-sivuston toimintaa ja ehkäiset lukukokemusta häiritseviä mainosbannereita. Valovuoto kiittää tuestasi!