Kinoformaatin digikenno

Peilitön sota

Kameraharrastajat elävät nyt jännittäviä aikoja. Nikon on ilmoittanut julkaisevansa uuden peilittömän järjestelmänsä tämän kuun 23. päivä ja Mirrorless Rumors uutisoi varmana tietona, että Canon seuraa perässä 4. syyskuuta. Mutta mitä kaikkea tämä nyt sitten tarkoittaa?

Asemat

Luminous Landscape julkaisi äskettäin mielenkiintoisen videon, joka on uutisoitu raflaavasti Mirrorless Wars. Video käsittelee kamera-alan kilpailua, joka alkaa Nikonin ja Canonin vastauksesta Sonyn kinokokoisten peilittömien monopoliin. Tässä sodassa panokset ovat suuria, koska kyseessä voi hyvinkin olla valmistajien menestys tai konkurssi.

Asetelmat ovat mielenkiintoiset. Sonyllä on huima etumatka ja lähes täydellinen objektiivi-linjasto lukuunottamatta aivan eksoottisimpia tuotteita. Lisäksi Sonyllä on ollut aikaa hioa tuotteitaan jo kolmen kamerasukupolven verran.

Canon ja Nikon löytävät molemmat itsensä markkinajohtajan aseman sijaan haastajan nurkkauksesta. Molemmilla on kokemusta harrastajille suunnatuista rungoista. Nikonilla oli nopeudestaan tunnettu 1-sarja, joka on jo ajettu alas ja Canon on julkaissut jo varsin kelvollisia APS-C -kennoisia peilittömiä.

Jotta uusista peilittömistä saadaan kelvolliset, on molempien valmistajien laitettava objektiivikiinnityksensä uusiksi. Sen täytyy tukea uudenlaisia tarkennusmoottoreita ja sen rekisteröintietäisyyden on oltava huomattavasti peilikameraa lyhyempi, jotta runko ei kasvattaisi turhaa lisäkokoa.

Kuitenkaan kummallakaan ei ole yhtään peilittömään kinokokoiseen kameraan sopivaa objektiivia. Parissa vuodessa tilanne Sonyn objektiivi-tilanteesta on kääntynyt päälaelleen, koska Sonyltä löytyy kaikki ja entisiltä raskassarjalaisilta ei löydy mitään. Molemmat julkaisevat varmasti adapterit vanhoille objektiiveille, mutta historia on näyttänyt, että se ei ole kestävä ratkaisu.

Taistelut

Aika tulee näyttämään, kuinka tämän sodan taistelut käydään. Varmaa on, että Canonilla ja Nikonilla tulee olemaan helvetinmoinen kiire laajentaa uusia tuoteperheitään. He tulevat myös mainostamaan uusia järjestelmiään pohjois-korelaisen uutistoimiston paatoksella, joka vaikuttaa väistämättä vanhojen järjestelmien myyntilukuihin. Mikäli uudessa järjestelmässä ei ole ostettavaa tai niitä ei saada toimitettua ostajille, tämä kaikki sataa suoraan Sonyn laariin.

Luminous Landscape arvelee, että eri valmistajat pyrkivät etsimään oman kolonsa markkinoilta. En usko, että tämä tulee riittämään kellekään näistä kolmesta suuresta. He kaikki pyrkivät tarjoamaan jokaiselle sopivan laitteen eivätkä tyydy nicheen.

Nähtäväksi jää myös, että onko kakusta jaettavaa kaikille. Etenkin Nikonista on kuulunut huolestuttavia talousuutisia ja tappioasema tulevassa sodassa yhdistettynä tuotekehitykseen käytettyihin varoihin voisi olla kohtalokas yhdistelmä. Jos kuvaajat jännittävät Nikonin uutta julkaisua, niin Nikonin päämajassa jännitetään varmasti enemmän.

Siviiliuhrit

Sony ei suinkaan ole tällä hetkellä ainoa peilittömien kameroiden valmistaja. Olemassa on myös Fuji, Olympus, Panasonic, Hasselblad, Leica ja muutamia muitakin. Kolmea ensimmäistä näistä yhdistää kinokokoa pienempi kennotekniikka. Tämä heijastuu suoraan niiden teoreettiseen kuvanlaatuun, joka on APS-C:n (Fuji) tapauksessa aukon ja m4/3:n (Panasonic/Olympus) kaksi aukkoa jäljessä kinokokoa. Kuinka näiden valmistajien käy, kun markkinoille tulee Sonyn lisäksi kaksi kaksi uutta kinokokoa käyttävää kilpailijaa?

Näiden valmistajien ei ole periaatteessa edes mahdollista taistella suoraan raa’alla kuvanlaadulla. Niiden on pakko keksiä jotain muuta, joka oikeuttaa olemassaolon markkinoilla. Markkinointi peilittömien ja peilillisten kameroiden vastakkainasettelulla ei ole kohta enää mahdollista.

Tällä hetkellä Fuji on profiloitunut laadukkaaksi, hieman retrohenkiseksi järjestelmäksi analogisilla säätörullillaan ja mittaetsinmäisellä muotoilullaan. Panasonic tekee poikkeuksellisen hyviä videoon painottuvia runkoja ja Olympuksen sääsuojaus, kuvanvakain ja erilaiset valotuskikat ovat erinomaisia lisäarvon tuottajia. Tällä hetkellä en ole kuitenkaan laisinkaan varma, että nämä ovat aikaa kestäviä argumentteja. Näiden valmistajien tulee keksiä jotain uutta, joka nojaa pienen kennon etuihin, kuten potentiaalisesti nopeampaan lukunopeuteen.

Pölyn laskeuduttua

Pölyn laskeuduttua voittajia ovat kuluttajat. Peilittömyyden edut kuvausmukavuudessa ovat kiistattovat ja tämän lisäksi yksinkertaisempi mekaaninen rakenne laskee kameroiden valmistuskuluja. Tämä yhdistettynä kilpailun luomaan hintapaineeseen aiheuttaa melko todennäköisesti ainakin jonkinlaisen laskun kameratekniikan hinnoissa. Käytännössä kuluttajat saavat parempia kameroita toivottavasti edullisempaan hintaa.

Artikkelikuva: Ville Kotimäki

 

5 kommenttia “Peilitön sota

  1. Jari Mäkilä

    Erinomainen analyysi ja arvio kameramarkkinoiden tulevaisuudesta.

    Lisäisin sellaisen huomion, että kinokoon kenno ei suurimmalle osalle kuvauskaluston ostajista ole mitenkään välttämätön vaan esim. koko, hinta, nopeus, helppokäyttöisyys yhdistettynä riittävän hyvään kuvanlaatuun tekevät vaikka Olympuksen ja Panasonicin huippumalleista varsin kilpailukykyisiä markkinoilla. Voi ajatella analogiana, että monet ajavat Volkkarilla ja Toyotalla vaikka kaupasta saa Bemareitakin. Itse kuvaan/olen kuvannut kaikilla artikkeleissa mainituilla kennoko’oilla ja kaikilla on hyvät puolensa.

    Luulen, että kaupallisessa mielessä suurimmat haasteet eloonjäämistaistelussa jäävät kyllä Nikonille ja Canonille. Sonylla (ja Canonilla) on muitakin tuotteita ja ne luovat muskelia mm. tuotekehityskustannusten kattamiseen.

    • Kiitos!

      Tuo on ihan totta, että pienempi kennokoko piisaa useimmille. Ongelmana on vain se, että nuo merkit ovat tottuneet laskuttamaan paremmista kameroistaan saman, mitä Sony veloittaa nyt A7 III -kinarista. Jos samalla rahalla saa enemmän, niin useimmat myös ostavat enemmän.

      Tuosta jutusta jäikin pois jo näköjään Fujin soveltama taktiikka (https://www.fujirumors.com/breaking-fujifilm-x-t3-will-cost-less-than-fujifilm-x-t2-trusted-source), eli hintojen lasku. Jos noiden valmistajien katteet kestävät sen, että APS-C kamerat maksavat huomattavasti kinarikilpailijoita vähemmän, niin ne löytävät kyllä ostajansa.

      • Janne Toivoniemi

        Moi,

        On totta, että yksi ajaa Toyotalla ja toinen Bemarilla, mutta noista kolmesta ensin mainituista Sonyn A7 III -hintaa pyytää ainoastaan Panasonic. Fujifilm ja Olympus ovat about tuhat euroa A7 III:a halvempia.

        Toinen mielenkiintoinen avaus tulee Fujilta ensi vuonna, joka on heidän X-Pro2 mallin medium-format -versio. Hintaa ei ole vielä julkistettu, mutta hyvin luotettavista lähteistä sen pitäisi olla erittäin kilpailusti hinnoiteltu. On jopa huhuttu Nikonin ja Canonin paraatimalleja halvemmaksi.

        Mutta parasta kuluttajalle on, että peilittömien kameroiden markkinoille tulee lisää kilpailua. Se parantaa laatua ja erottelee jyvät akanoista.

        • Itseasiassa Olyn E-M1 mark II oli julkaisuhinnaltaan lähes saman verran kuin Sony A7 III (2000 dollaria) ja X-H1 1900 dollaria. Toki molempien hinnat ovat tulleet alas. Uusista lippulaivoista voi olla vaikeaa pyytää enää samanlaisia hintoja.

          Fujin hinnoittelu on tosi mielenkiintoista. Liekö katsovat, että kenen käteiskassa kestää. Tosiaan tuossa huhussahan oli, että X-T3 olisi alle 1500 dollaria.

          Kilpailu tekee tosiaan hyvää ja sitä on odotettu!

  2. Hyvää pohdintaa! 100 miljoonan Nikonin F-bajonetilla olevan objektiivin omistajia kiinnostaa miten hienosti Nikon saa F-bajonetille tehdyt toimimaan uudessa kiinnittyksessä.

    Ongelmia tulee, jos adapteri ei toimi vakuuttavasti (tarkennusnopeus hidastuu tai tarkennuksen luotettavuus heikkenee), tuo kokoa valtavasti lisää verrattuna uuden kiinnityksen mukaisiin objektiiveihin, tai se on kohtuuttoman kallis.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *