Panasonicin mallistosta löytyy kirjoitushetkellä kolme kinokennolle suunnattua objektiivia. Kaksi f/4-aukkoista zoom-objektiivia sekä loppukeväästä Valovuodon testipenkkiin saapunut Lumix S Pro 50mm f/1.4. Panan ajatukset uuden kinojärjestelmänsä kanssa vaikuttaisi olevan samat kuin Canonilla, eli peli avataan laadukkailla ja suurikokoisilla objektiiveilla. Nämä lasit pelaavat erinomaisesti yhteen kookkaiden S1- sekä S1R-runkojen kanssa.
Rakenne
Panan uusi 50-millinen on järkälemäinen. Sen halkaisija on 90 mm, pituutta löytyy 130 mm ja lisäksi se on 955 gramman massallaan toisiksi painavin automaattitarkenteinen normaaliobjektiivi mitä millekään kinojärjestelmälle on saatavilla (vrt. esim. Leica SL 50/1.4 ASPH 1065 g, Canon RF 50/1.2 L 950 g, Sony FE 50/1.4 ZA 778 g ja Sigma 50/1.4 Art 815 g).
Objektiivin rakenne herättää luottamusta, sillä se tuntuu erittäin vahvasti panssaroidulta. Lisäksi sen automaattitarkennus on hoidettu sisäisesti, jolloin etulinssi ei liiku tarkennusetäisyyden muuttuessa. Objektiivista löytyy kaksi liikkuvaa osaa: aukkorengas ja tarkennusrengas. Tarkennusrenkaaseen on ympätty tarkennuskytkin, ja käsitarkennusmoodin voi kytkeä päälle vetämällä tarkennusrenkaasta “liikkuvat taakse”. Tarkennusrenkaan alta paljastuvat tarkennusetäisyyden näyttävät merkinnät.
Objektiivin mukana toimitetaan molemmat tulpat, kookas vastavalosuoja sekä suojapussukka.
Käytettävyys
50-millinen S-sarjan normaaliobjektiivi tarkentaa 1.4-reikäiseksi objektiiviksi erittäin sähäkästi. Osumatarkkuus on hyvällä tasolla ja objektiivi on käytännössä äänetön. Canonin RF 50/1.2 L -objektiiviin verrattuna tarkennus on selvästi nopeampi ja tarkennusmoottorin ääni pienempi. Kasvot tunnistuvat S1R:n kanssa hyvin kun molemmat silmät ovat näkyvissä ja kuvataan vaakatasossa, mutta osumatarkkuus heikkenee kun kuvataan ylä- tai alakulmista. Kasvot löytyvät vaakakuvasta muutaman metrin etäisyydeltä (ks. oheinen kuva). Seuranta pysyy S1R-mallin kanssa kiinni kävelevässä ihmisessä ongelmitta, kunnes henkilö on niin lähellä, että hänen yläkroppansa täyttää vaakakuvan pystysuunnassa.
Käsitarkennusrenkaan tuntuma on erinomainen, mutta tarkennus on toteutettu focus-by-wire -tyyppisesti. Objektiivin tarkennusrengas ohjaa tarkennusmoottoria, eikä kytkentä linsseihin ole mekaaninen. Tarkennus toimii onneksi lineaarisesti ja lisäksi se on mahdollista säätää kiihtyväksi mikäli joku sellaista jostain syystä haluaa. Myös aukkorenkaan tuntuma on hyvä. Rengas naksahtelee 1/3 aukon välein ja esimerkiksi Sonyn GM-sarjalle vastakkaisesti A-vaihtoehdon (aukko säädetään kamerasta) vierestä löytyy suurin kuvausaukko f/1.4 ja f/16 on vasta aivan toisessa äärilaidassa.
Objektiivi ei sisällä kuvanvakaajaa, mutta omassa käytössäni S1R-rungon vakaaja auttoi noin kaksi aukkoa vakaajattomaan elämään verrattuna.
Kuvanlaatu
Objektiivin terävyys on erinomainen kuvan keskiosassa heti täydestä aukosta lähtien. Paras laatu saavutetaan aukoilla f/2.8-5.6. Kuva on käyttistä aina f/16 asti, mutta tällöin kuva on keskialueella pehmeämpi kuin täydellä aukolla f/1.4. Nurkat ovat selkeästi keskiosaa pehmeämmät ja niissä paras laatu saavutetaan aukkolukujen f/4-8 alueella. Arvosteltu objektiivi oli vasemmasta laidasta hiukan terävämpi kuin oikeasta, mutta ero on erittäin pieni. Kokonaisuutena arvioiden objektiivin terävyys on erittäin hyvä ja käytännössä lasia ei tarvitse himmentää saadakseen lisää terävyyttä.
Panan normaalilasin epäterävän alueen piirto on todella maukasta. Sipulia ei juurikaan esiinny ja kuvan laita-alueilla näkyy hiukan pyörteistä kissansilmäefektiä. Epäterävän alueen valopalleroissa ei ole näkyviä ääriviivoja ja kokonaisuus on erittäin pehmeä. Vaikeissa olosuhteissa objektiivi tuottaa selvästi rauhallisemman epäterävän alueen kuin esimerkiksi Pana-kuvaajia mahdollisesti kiinnostava Sigman 50 mm Art -objektiivi (ks. esim. vertailukuvien oikea ylälaita).
Kuvissa esiintyy hienoista pitkittäistä kromaattista aberraatiota (LoCA) aina aukolle f/4 asti, mutta siitä ei ole haitaksi asti. Poikittaista kromaattista aberraatiota (CA) ei esiinny kuvissa automaattisen korjauksen jälkeen lainkaan.
Objektiivin suorituskyky vastavaloon kuvatessa on hyvä ja kontrasti pysyy hyvänä vaikka kuva-alalla tai sen reunan ulkopuolella olisikin joku kirkas valo. Häikäisevistä valoista syntyy muutamia kirkkaita valopalleroita, mutta kokonaisuudessaan heijastukset ovat kohtuullisen maltillisia. Objektiivi ei piirrä himmennettynä selkeäreunaisia tähtikuvioita.
Vinjetointia esiintyy jonkin verran, mutta sitä voi vähentää noin aukon verran himmentämällä suurimmalta aukolta f/1.4 aukolle f/4. Tämän jälkeen himmentäminen ei juurikaan vaalenna nurkkia suhteessa kuvan keskiosaan. Täydellä aukolla kuvatessa objektiivin tuottama kuva oli silmämääräisesti noin 1/3 aukon hämärämpi kuin f-arvo antaa olettaa. Tämä ilmeni siten, että kun verrattiin kuvia samalla herkkyydellä aukkolukujen ollessa f/1.4 ja f/2, piti valotusaikaa pidentää samanlaisen kirkkauden saavuttamiseksi vain 2/3 aukkoa objektiivin himmennyksen jälkeen.
Objektiivin tuottamassa kuvassa ei esiinny juurikaan tynnyri- tai tyynyvääristymää.
Loppusanat
Panasonicin uuden S-järjestelmän (L-kiinnitys) ensimmäinen kiinteäpolttovälinen objektiivi on erinomainen pelinavaus. Se kamppailee tiukasti parhaan automaattitarkenteisen normaaliobjektiivin paikasta suunnilleen saman hintaisen Canonin RF 50/1.2 L:n kanssa. Panan lasi tarkentaa nopeammin, on hiljaisempi ja sisältää täysin sisäisen tarkennuksen, mutta Canonin lasi tarjoilee puolestaan aavistuksen pehmeämpää epäterävän alueen piirtoa suuremman aukkonsa takia.
S-sarjalaisen Lumixin tärkein kilpakumppani lienee myöhemmin julkaistava Sigman 50/1.4 Art -objektiivi. Panan putki on testattua FE-kiinnityksen lasia laadukkaampi tuote useimmilla osa-alueilla. Optista ja mekaanista huippulaatua ei kuitenkaan saa halvalla, sillä 50-millinen Lumix on hinnaltaan melkein nelinkertainen Sigmaan verrattuna, mikäli Sigman L-kiinnityksen versio seuraa FE-objektiivin hintaa.
Panan uusi normaaliobjektiivi ei sovellu kevyttä järjestelmää haikailevalle, vaan on tarkoitettu kuvaajalle kuka arvostaa erinomaista optista laatua, nopeaa automaattitarkennusta sekä panssaroitua rakennetta. Objektiivin hinta on artikkelin kirjoitushetkellä noin 2650€.
Tarkemmat tiedot voi käydä katsomassa valmistajan tuotesivulta.
Suuret kiitokse Jussille, Marietalle, Sannille ja Sofielle malleilusta!
23.7.2019 – Korjattu artikkelin virheellinen väite siitä, että objektiivi olisi kaikkein painavin automaattitarkenteinen 50-millinne lasi.
Leican L-kiinnityksen vastaava F1.4 valovoimainen linssi taitaa tosin (kokemukseni mukaan) olla vieläkin painavampi ja optisesti parempi, mutta kiitos perusteellisesta artikkelista!
Moi ja kiitos viestistäsi! Olet ihan oikeassa tuosta painoasiasta ja korjaan tiedon artikkeliin. Kiva kuulla, että tykkäsit artikkelista 🙂