Pää pyörällä SD-korttien terminologiasta

”Okei, mitäs mä nyt tarvitsen?”

Olen ollut koko kuvaushistoriani ajan naimisissa CompactFlash-muistikorttien kanssa, mitä Canonin digikamerat ovat aikaisemmin suosineet. Edellä mainittujen korttien speksit ovat olleet periaatteessa yksinkertaiset: x-luokitus kertoo kortin teoreettisen maksimilukunopeuden (x-luokitus kertaa 150Kt/s) ja kirjoitusnopeutta on osoittanut klaffi-ikoni, jossa megatavuina vähimmäiskirjoitusnopeus. Tavallisesti GB-lukema kertoo kortin kapasiteetin gigatavuissa (tästä lisää vääntöä kirjoitukseni loppupuolella).

Nyt Secure Digital -muistikortteihin eli SD -kortteihin siirtyminen on tuottanut jonkin verran päänvaivaa. Kortteja on fyysisesti kahta eri kokoa (SD ja microSD), mikä on kyllä fiksua ottaen huomioon, miten pieniä kamerarunkoja on olemassa. Mutta kortin koon valinnan jälkeen alkaakin termihelvetti: SDXC, CLASS 10, UHS II, U3, V60, x1000… Parhaimmillaan kaikki kirjain-numeroyhdistelmät ahdettuna pienen kortin pintaan. Tällä terminologian rikkaudella saadaan toki kameraharrastajan pää pyörälle elektroniikkaliikkeen hyllyjen välissä, mutta eikö yksinkertaisempi repertuaari riittäisi kuvailemaan kortin ominaisuuksia? Vai yritetäänkö kameraharrastaja saada ostamaan kortin, jossa on eniten arvomerkkejä toimivuuden varmistamiseksi ja tilin tyhjentämiseksi?

Tutkin SD-korttien päälle printattua terminologiaa ja tässä tuloksia yksinkertaistettuna:

Huomio: Suomeksi MB (megabyte) on sama asia kuin Mt (megatavu).

SD, SDHC ja SDXC: Korttityypin standardi ja maksimikoko gigabiteissä. SD mahdollistaa 2 GB, SDHC 32 GB ja SDXC 2048 GB kokoiset kortit. Vaikuttaa myös yhteensopivuuteen korttien ja laitteiden kesken.

x-luokitus: Luokitus kerrotaan 150 Kt/s ja toimituksen tulema kertoo maksimilukunopeuden. Tällä logiikalla x1000 kortti lukee parhaimmillaan 150 Mt/s.

Speed Class -luokitus: Kertoo kortin vähimmäiskirjoitusnopeuden aina 10 Mt/s asti (Class 10).

UHS I, II ja III: Kortin tiedonsiirtotekniikan teoreettinen maksimi. I-tyyppi siirtää parhaillaan 104Mt/s, II-tyyppi 312 Mt/s ja III-tyyppi 624 Mt/s. Nopeimmissa UHS II ja UHS III -korteissa on enemmän kontaktipintoja nopeuden mahdollistamiseksi.

U-luokitus eli UHS Speed Class: Vähimmäiskirjoitusnopeus. U1 10 Mt/s ja U3 30 Mt/s.

V-luokitus eli Video Speed Class: Kertoo kortin jatkuvan kirjoitusnopeuden. Esimerkiksi V30-kortti pystyy kirjoittamaan 30 Mt/s ja V90-kortti 90 Mt/s. Tärkeä tieto videokuvaajille.

Näiden lisäksi joissakin korteissa on ilmoitettu suoraan maksimi lukunopeus esim. 150MB/s (150 Mt/s).

SD-kortteihin ja microSD-kortteihin pätee samat lainalaisuudet, mutta microSD-kortit ovat vain fyysisesti pienempiä.

Kaavio SD-muistikorttien nopeusluokista.
Kaavio nopeusluokista ja niiden suhteesta toisiinsa. Kuva: https://www.sdcard.org/developers/overview/speed_class/

Occamin partaveitsi

Oletettavasti muistikortin ostajaa kiinnostaa ainoastaan kortin toimivuus omassa kamerassa, sen kapasiteetti ja jatkuva kirjoitusnopeus (oletetaan lukunopeuden olevan vähintään sama). Logot, termit ja teoreettiset numerot lähinnä sekoittavat päätä ja ostoprosessia. Miksi ei siis tehdä asiasta yksinkertaista? Tässä oma ehdotukseni vallitsevaksi systeemiksi muiden joukossa:

SD muistikorttien uudistetut speksit.
Plain simple, eiks nii?

SDXC: Sama systeemi kuin nykyäänkin, koska kaikki fyysisesti korttipaikkaan sujahtavat kortit eivät välttämättä toimi kaikkien laitteiden kanssa.

R: Lukee (vähimmäisnopeus).

W: Kirjoittaa (vähimmäisnopeus).

Kapasitetti gigatavuissa, kuten ne oikeasti realisoituvat. Yksi gigatavu vastaa 1024 megatavua, ei tuhatta megatavua, kuten tykätään markkinoida.

Miten valita oikea kortti?

Rohkaisen ensiksi tsekkaamaan laitteen manuaalin ja lukemaan sieltä, että minkä tyylistä korttia laite tukee ja tarvitsee toimiakseen optimaalisesti. Sen jälkeen nykyisen epäjärjestelmän puitteissa on viisainta ostaa kortti tyypin (SD, SDHC, SDXC) ja V- tai U -luokituksen perusteella, jolloin voit olla aika varma siitä, mitä olet saamassa.

Ota myös huomioon, että kamera, joka ilmoittaa videokuvan bittivirraksi esim. ”180 Mbps” ei tarvitse 180 Mt/s kirjoittavaa korttia, vaan 23 Mt/s kirjoittavan kortin. Yksi tavu on kahdeksan bittiä, bittivirran suuruus jaetaan kahdeksalla, jolloin saadaan megatavumäärä sekunissa. Hitaammallakin kortilla siis pärjää.

 

0 kommenttia “Pää pyörällä SD-korttien terminologiasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *