Micro 4/3 -järjestelmän nykytila ja tulevaisuus

Olympus julkaisi äskettäin uuden järeän O-MD E-M1X -rungon, joka muistuttaa kiinteän akkukahvansa kanssa pitkälti Canonin ja Nikonin järeimpiä ammattilaismalleja.

Kyseistä laitetta tullaan toivottavasti kokeilemaan aikanaan myös Valovuodossa, mutta tässä jutussa kohtelemme sitä ydinsodan kestävänä ja nopeana kamerana, jonka kuvan tekninen laatu ei ole kovin paljoa edellä vuonna 2012 julkaistua ensimmäistä OM-D kameraa.

Kuvanlaadullisesti M43 on siis junnannut paikallaan viimeiset seitsemän vuotta. Se on kuitenkin kehittynyt varsin ketteräksi järjestelmäksi tarjoten kompakteja runkoja nopealla tarkennuksella sekä erinomaisia videotyökaluja. Lisäksi etenkin Olympuksen valotusta helpottavat softakikat ovat tuoneet oikeasti uutta käytettävyyttä tiettyihin kuvaustilanteisiin.

Kaikki kamerajärjestelmät elävät tai kuolevat objektiivitarjontansa kautta. M43:lle on tarjolla todella kattava valikoima lasitavaraa jokaiseen tarpeeseen. Olen itse kuvannut suhteellisen paljonkin eri järjestelmien laitteilla ja vaikka en itse omista yhtäkään Olympuksen PRO-Zuikoa, voin väittää, että niiden piirto ja fyysinen rakenne kestää vertailun mihin tahansa kaupalliseen lasitavaraan. Minulla oli ilo lainata näitä objektiiveja viime kesänä ja käytän niillä tekemiäni hääkuvia tämän jutun kuvituksessa.

Objektiivit eivät siis ole tämän järjestelmän heikko kohta, mutta kilpailu kiristyy kennokoon suunnalta. Panasonic ilmoitti syksyn Photokinassa, että siirtyy valmistamaan myös kinokoon kameroita uusien kavereiden kanssa. Tämän täytyi olla kipeä isku Olympus-johtajien nivusalueelle. Tässä yhteydessä Panasonic ilmoitti epäsuorasti, että heidän mielestään pieni kenno ei riitä kaikkeen. Ja tottahan se on, suurempi kenno tuottaa kuvanlaadullisesti kohinattomampaa kuvaa eivätkä kinokoon peilittömät kamerat ole enää hitaita kuten ensimmäinen Sony A7.

Koska kennojen kuvanlaadullinen kehitys junnaa tällä hetkellä enemmän tai vähemmän paikoillaan, on m43 valmistajien haettava kehitystä jostain muualta. Väitetään, että pienempi kenno mahdollistaa paremmat lukunopeudet ja nopeus onkin ollut näiden valmistajien avainlistalla viime vuosien aikana ja tähän ominaisuuteen nojaa myös Olympuksen uutuus.

On kuitenkin näin, että sekä kuvanlaadussa, että nopeudessa tulee jossain vaiheessa vastaan kylläisyyspiste. Tämä on se piste, jolloin kuvaaja ei saa paperilla paremmalla laitteella havaittavaa etua omassa käytössään. Tämä piste toki vaihtelee kuvaajittain ja käyttötarkoituksittain, mutta jossain vaiheessa se tulee kaikilla vastaan. Enkä tarkoita nyt, että kuva saa kohista kunhan sisältö on hyvä, vaan sitä, että kohina ei ole enää kuvan loppukäytössä merkittävää tai huomattavaa. Tai että tarkennuksen nopeuseroja ei pysty enää erottamaan aistivaraisesti tai että sarjakuvanopeus tuottaa vain turhia tuplaruutuja.

Tällä hetkellä järjestelmien välillä on vielä havaittavia eroja Sonyn ja Sony-pohjaisten kameroiden kuten Nikonin eduksi. Näiden tarkennus toimii erinomaisesti ja kuvanlaadun ero on havaittavissa jopa some-käytössä, mikäli kameran herkkyyttä on jouduttu nostamaan tarpeeksi.

Uusia kennoja kuitenkin kehitellään koko ajan ja tilanne voi olla muutaman vuoden päästä sellainen, että usean loppukäyttötarkoituksen kannalta käytetyllä kennokoolla ei ole merkitystä. Kohinaa ei ole liikaa pienelläkään kennolla.

Ennen kuin joku sanoo, että pienellä kennolla ei saa pehmeää taustaa, niin olen tästä eri mieltä. Valovoimaisella optiikalla sitä saa jo nyt ja etenkin kännykkäkameroihin kehitettävä tekniikka tulee jossain vaiheessa poistamaan aidon syväterävyyskikkailun tarpeen kokonaan. Käyttäjä voi rauhassa jälkikäteen valita käytettävän syväterävyyden ja epäterävän alueen piirto-ominaisuudet kuvasi hän sitten kännykällä tai järjestelmäkameralla.

Tällä hetkellä m43 ei siis vaikuta kauhean seksikkäältä järjestelmältä, mikäli käyttäjä haluaa rahalleen eniten vastinetta. Sen perusta, eli objektiivit ovat kuitenkin kunnossa. En usko, että uusi E-M1X muuttaa kilpailutilannetta juurikaan pienikennoisten kameroiden eduksi, vaikka onkin monen järjestelmän nykyisen käyttäjän looginen päivityskohde.

Tällä hetkellä on tärkeää, että m43 valmistajat saavat pidettyä toimintansa kannattavana ja brändin esillä kunnes uudet kennotekniikat näkevät päivänsäteitä. Tämän jälkeen laatutietoisen ostajan painotukset voivat olla entistä enemmän esim. vakaimessa, sääsuojauksessa ja ohjelmistotoiminnoissa, joissa etenkin Olympus on tällä hetkellä vahvoilla.

2 kommenttia “Micro 4/3 -järjestelmän nykytila ja tulevaisuus

  1. Aika pitkälle samoilla linjoilla. Vaihdettuani Sonyn A7 sarjalaisesta takaisin Olympuksen en pysty huomaamaan saavani huonompia kuvia. Oikeastaan päinvastoin.
    Minun käytössäni on huomattavasti oleellisempaa, että valovoimaa voi käyttää arkisesti tarvittaessa ja syväterävyyttä on edes jonkin verran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *