Leica TL2

Leican APS-C -järkkäri uusiutui ja ehkä jopa saksalaisvalmistajalle epätyypillisen nopeasti, sillä ensimmäinen Leica T ilmestyi reilut kolme vuotta sitten. Välissä tuli TL, joka ei ollut merkittävästi erilainen kuin alkuperäinen T. Leica TL2 sensijaan on uusi kamera, vaikka näyttääkin samalta kuin edeltäjä, mutta sisällä on uusi kenno, prosessori, 4k video, uusitut valikot jne. Siis ihan tarpeeksi, jotta voidaan puhua uudesta kamerasta, eikä vain face liftistä. Kuvasin uutuudella viikon verran ja tässä kokemuksia.

Ensituntumat

Alumiininpalasta koneistettu runko muistuttaa alkuperäistä T-mallia, mutta salamaa ei enää ole, koska käyttäjäpalautteen mukaan salama on turha, ja se tekee kokonaisuudesta vieläkin hiotumman. Runko tuntuu tukevammalta kuin yksikään muu kamera, koska se on yhtä palaa. Sisäkalut on tungettu paikoilleen näytön aukosta, eikä kamerassa ole liitoksia tai saumoja näytön reunoja lukuunottamatta. Oikeassa päädyssä on toki luukku, jonka alla on korttipaikka ja liittimet. Tuo luukku on muovisena kauneusvirhe muuten niin siistissä kokonaisuudessa. Akun pääty toimii akkutilan kantena, mikä on elegantti toteutus, eikä saranoitua kantta tarvita. Ensimmäinen T-runko oli teräväkulmainen, mutta ei mielestäni mitenkään epämiellyttävä pidellä. Oli miten oli, TL2:n kulmat on viistottu, mikä tekee kuvausotteesta mukavamman, kun runko tuntuu pyöreämmältä. Kamera pysyy hyvin kädessä, ohuesta muodosta ja metallipinnasta huolimatta. Kamerahihnan kiinnitys on todella tyylikäs, mutta jos mielii käyttää muuta kuin Leican omaa hihnaa, niin pitää ostaa hihnan kiinnityssarja.

Leica TL2:n kosketuskäyttöiset valikot muistuttavat enemmän älypuhelinta kuin kameraa. Symboleita voi vedellä haluamaansa järjestykseen, jolloin eniten käytetyt ovat parhailla paikoilla. Mielestäni Leica on tältä osin tehnyt toimivan käyttöliittymän, mutta sen käyttö vaatii opettelua, koska se on niin erilainen kuin muissa kameroissa. Opettelun jälkeen valikoiden käyttö on tosi vaivatonta ja helppoa.

Ei turhia nappuloita

Säätimien osalta käyttöliittymä on erittäin pelkistetty, jopa askeettinen, sillä tarjolla on tasan kaksi säätökiekkoa ja yksi nappi. Kiekoilla voi säätää valotusarvoja ja nappi aloittaa videokuvauksen. Kuvasin lähes kaiken aikaa täysautomaatilla (P) niin, että toisella kiekolla säädin valotuskorjailua ja toisella valotusarvoja, jos kameran tarjoamat eivät miellyttäneet. Herkkyyttä pidin automaatilla. Ajan tai aukon esivalinta toimii myös hyvin samalla periaatteella. Valotuksen käsisäädöllä aika ja aukko säätyvät kiekoilla, mutta herkkyyden joutuu muuttamaan valikon kautta ja jos auto-iso on käytössä, niin myös valotuskorjailu pitää käytännössä tehdä valikon kautta.

Säätökiekkoihin liittyy eräs ärsyttävä piirre. Kiekkoa kääntäessä ensimmäinen naksaus ei tee muuta kuin aktivoi säädön ja vasta toinen naksaus muuttaa säädettävää arvoa. Pidän siitä, että voin laskea naksauksia, jolloin tiedän paljonko säätö muuttuu katsomatta numeroita. Leicalla näin ei voi tehdä, vaan säätökiekot ovat hieman epämääräiset ja säätö on aina pakko tarkistaa katsomalla. En ymmärrä miksi näin on tehty, koska säätökiekot toimivat täsmällisesti, eikä mainitun kaltaiselle turvajärjestelylle olisi tarvetta.

Etsin on lisävaruste, joten tähtäily pitää tehdä takanäytöltä. Se on välillä ihan ok, mutta monessa tilanteessa jää toivomaan etsintä, jonka siis saa erikseen, mutta se köyhdyttää n. € 480 verran.

Takanäytön kuva on terävä ja sävykäs, mutta valotusarvojen näyttäminen on ratkaistu omituisesti. Näytölle voi valita kolme erilaista näkymää, joista yksi on täysin puhdas ilman mitään tietoja ja juuri sellainen on mielestäni paras. Valotusarvot olisi tietenkin kiva nähdä ja Leicassa ne tulevat näkyviin laukaisimen etuvedolla. Näytön yläreunasta (vaakakuvissa) tulee esiin harmaa palkki, jonka päällä valkoiset numerot näkyvät. Muuten hyvä, mutta palkki peittää kuvan reunasta osan, jolloin rajauksen viimeistely on erittäin hankalaa. Palkki on läpinäkyvä, mutta niin tumma, että rajaus on vaikeaa. Kuulostaa pikkujutulta, mutta häiritsee ainakin minua kuvatessa tosi paljon. Olisi parempi, jos numerot näkyisivät vaikka kuvan päällä ilman palkkia.

Tarkennus ja kuvanlaatu

Automaattitarkennus toimii hyvin ja on nopea, mutta jää jälkeen parhaiden peilittömien tarkennuksesta. Käytössä oleva objektiivi vaikuttaa myös selvästi nopeuteen. Tarkennuspisteitä on riittävästi, ne ovat laajalla alueella ja tarkennuskohdan voi asettaa koskettamalla näyttöä. Yksittäiset pisteet ovat joihinkin tilanteisiin liian isoja, jolloin tarkennus ei osu oikeaan kohtaan. Pienen pisteen voi valita, mutta vain kuvan keskelle. Välillä hämärässä pitää yrittää useamman kerran, jotta tarkennus saa otteen, mutta kokonaisuutena automaattitarkennus toimi omalla kuvaustyylilläni varsin tyydyttävästi.

Leica TL2 + Super-Vario-Elmar 11 – 23 mm f/3.5 – 4.5 ASPH. @ 11 mm, f/4.5, 1/500 s. ja ISO 100.

Uuden 24 Mp kennon tallentama kuva on teknisessä mielessä erinomainen. Sävyala on laaja ja raakakuvia voi runnoa aikalailla eivätkä ne murene käsiin. Terävyys on myös loistava ja yksityiskohtien toisto hieno. Korkeilla herkkyyksillä kohina on samanlaista kuin Leica M10:ssa, eli pehmeää ja hieman filmimäistä, ehkä. Lightroom ei kuitenkaan laita automaattisesti kuviin mitään kohinanvaimennusta kuten M10:n kuviin. Kameran valonmittaus tekee tasaista jälkeä ja raakakuviin tallentuu lähes joka tilanteessa riittävä määrä sävyjä, jotta kuvasta saa säädettyä mieleisensä.

Videolla 4K

Videotallennus on siltä osin ajan tasalla, että 4k (UHD) onnistuu, mikä saa varsinkin Canonin näyttämään onnettomalta ainoana valmistajana, joka ei tarjoa 4k-vaihtoehtoa kuin yhdessä ammattirungossa. Ihan perus kotivideokuvaaja ei ehkä kaipaa tai ymmärrä 4k:n mahdollisuuksia, mutta jos videoiden teko kiinnostaa vähänkään innokkaammin, niin 4K:n hyödyt tulevat aika nopeasti esille.

Leica TL2 + Summicron TL 23 mm f/2@ f/2, 1/60 s. ja ISO 1000.

Leica TL2 tallentaa videon koko kennolta leveyssuunnassa, eli kuva rajautuu vain pystysuunnassa kuvasuhteen edellyttämän määrän. Videokuvaus käynnistyy laukaisimen viereisestä napista, eikä erillistä videotilaa ole. Se tarkoittaa, että kuvan sommittelu ja rajaus pitää tehdä vasta, kun kuvaus on aloitettu. Videokuvauksen aikana näytön ylä- ja alareunassa on läpinäkyvä harmaa palkki, jonka päällä näkyy kuvaukseen liittyvää tietoa. Palkit kuitenkin peittävät kuva-alaa ja vaikeuttavat tarkkaa rajausta.

Leica TL2 + Super-Vario-Elmar 11 – 23 mm f/3.5 – 4.5 ASPH. @ 11 mm, f/4.5, 1/500 s. ja ISO 100.

Videokuva on tarkka ja minun makuuni sopivan rauhallisen värinen, mutta melko jyrkkäsävyinen. Terävöitystä ja kontrastia voi säätää ja ne kannattaakin asettaa pienimpään arvoonsa, koska kumpaakin voi jälkeenpäin lisätä. Valotukseen sen sijaan ei ole mitään kontrollia, vaan kamera määrää kaiken. Valotuskorjailua voi käyttää, mutta säätö on tehtävä ennen kuvauksen aloitusta, eikä sitä voi muuttaa kuvauksen aikana. Perus koti- ja lomavideoihin tämä toimii ihan ok, mutta ei juuri muuhun. Äänentallennuksessa sisäänrakenettu mikrofoni on ainoa mahdollisuus.

Ei vakaajaa

Kuvanvakaajaa ei ole rungossa eikä objektiiveissakaan ja se on huono asia. Valokuvissa herkkyyttä pitää nostaa tarpeettomasti, jotta valotusaika pysyy riittävän lyhyenä. Videolla vakaajan puute näkyy vieläkin selvemmin, sillä ilman jalustaa kuva heiluu ja tärisee tosi helposti. Etsimen kanssa kuvausote voisi olla hieman vakaampi, mutta takanäytöltä kädet suorana kuvailu ei ole tukevin mahdollinen asento.

Leica TL2 + Super-Vario-Elmar 11 – 23 mm f/3.5 – 4.5 ASPH. @ 11 mm, f/3.5, 1/400 s. ja ISO 100.

Akussa riitti virtaa kohtalaisen hyvin, mutta ei yltäkylläisesti. Onneksi energiatäydennyksen voi tehdä usb-liittimen kautta, mutta kameran mukana tulee myös ihan oikea laturikin. Usb-liitin on mallia c ja se on tulevaisuuttaa, mutta ei vielä ihan valtavirtaa, mikä voi aiheuttaa päänvaivaa, kun sopivaa johtoa ei tilanteen sattuessa löydykään.

Muistikorttia ei tarvita

Leica TL2 sisältää 32 gigaa tallennustilaa, joten muistikortti ei ole välttämätön ainakaan valokuvauksessa. Mielestäni sisäistä tallennustilaa voisi olla vaikka 128 gigaa, jolloin muistikorttia ei tarvittaisi ollenkaan, eikä kameran hinta olisi paljon noussut. On oikeastaan ihme, että kameroissa ei ole yleisemmin sisäistä tallennustilaa, kun puhelimissa sun muissa älylaitteissakin on. Suurimmalle osalle kuvaajista varmaan toimisi 128 tai 256 gigan tallennustila, jota voisi kortilla jatkaa tai varmistaa.

Leica TL2 + Super-Vario-Elmar 11 – 23 mm f/3.5 – 4.5 ASPH. @ 14 mm, f/4, 1/320 s. ja ISO 100.

Langaton kameran ohjaus ja kuvien jako on arkipäivää myös Leican kohdalla. Sopiva sovellus löytyy niin Android– kuin iOS-järjestelmiin.

Leica TL2 + Summicron TL 23 mm f/2@ f/2.5, 1/250 s. ja ISO 100.

Kuvaaminen Leica TL2:lla on mainituista epäkohdista huolimatta pääosin mukavaa. Se on ihan yhtä hyvä kamera kuin mikä tahansa muukin. Leicassa on omat omituisuutensa, mutta niin on kaikissa muissakin kameroissa. Pelkistetty ulkomuoto ja säätimet ovat enemmän hyvä kuin huono asia, koska huomion voi keskittää kuvaamiseen. Parhaiten TL2 sopii mielestäni vapaa-ajan kameraksi vaikka matkalle, katukuvaukseen, maisemiin jne. Työkaluksi yrityspotretteihin en sitä ottaisi, enkä esim. urheiluun perinteisessä mielessä. Leica TL2 on ominaisuuksiltaan nykyaikainen ja siinä mielessä ihan järkevä ostos Leica-fanille. En tiedä mitä Leican ostaja miettii, mutta ei tarvitse ainakaan miettiä, että ostaa vanhaa tekniikkaa hienossa paketissa.

Leica TL2 + Summicron TL 23 mm f/2@ f/4.5, 1/500 s. ja ISO 100.

Leicaa pidetään kalliina kamerana ja sitä se onkin, mutta viime aikoina lähes kaikki valmistajat ovat korotelleet hintoja ja voisikin kärjistäen sanoa, että kaksi tonnia on uusi tonni. Leica on ollut maltillisempi korotuksissa, joten hintaero muihin on kaventunut ja tavallaan siis Leica on halventunut. Objektiivit tosin ovat edelleen aika arvokkaita ja nostavat järjestelmän hintaa.

Leica TL2 runko maksaa n. € 1950,- ja kokeilussa käyttämäni objektiivit n. € 1700,- per kappale. Tekniset tiedot löytyvät valmistajan sivuilta.

Kategoriat Laitearviot

Kirjoittaja:

Matti Sulanto on helsinkiläinen pitkän linjan valokuvaaja, joka keskittyy töissä yritysmaailman kuvatarpeisiin ja vapaa-ajalla dokumentaariseen kuvaukseen. Matin kuvia on julkaistu lukuisissa suomalaisissa lehdissä ja yritysjulkaisuissa.

0 kommenttia “Leica TL2

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *