Sähköetsimet yleistyvät tällä hetkellä kovaa vauhtia, koska myös kameramarkkinoiden suurimmat pelurit ovat jättäneet peilin pois uusista kameroista. Sähköetsin mahdollistaa kirkkaan etsinkuvan valaistusolosuhteista riippumatta ja helpottaa kuvan valotusta. Kuvan tallentaminen on sähköetsintä käytettäessä kuitenkin hiukan aiempaa monimutkaisempi prosessi, koska kameran sulkimen toiminta vaikuttaa käyttökokemukseen sekä lopulliseen kuvaan. Tässä artikkelissa käymme läpi kolme tyypillisintä asetusta verhosulkimen toiminnalle.
Mekaaninen suljin
Täysin mekaaninen suljin on peilillisistä kameroista tuttu tapa käynnistää ja lopettaa valotus. Peilittömän kameran valotusprosessi alkaa siten, että ensimmäisessä vaiheessa mekaaninen etuverho siirtyy peittämään kennoa ja jokainen kennon pikseli nollataan. Valotus alkaa, kun etuverho siirtyy pois kennon edestä. Valotus loppuu kun takaverho siirtyy peittämään kennoa ja kennolta luetaan kerätyn valon määrä. Kuvan ottamisen jälkeen takaverho siirtyy pois kennon edestä ja etsinkuva ilmestyy takaisin. Oheisesta The Slow Mo Guys -porukan tekemästä videosta näkee hienosti kuinka etu- ja takaverho liikkuvat kennon edessä. Videossa on kuvattu peilillistä kameraa, mutta periaate on täsmälleen sama.
Etu- ja takaverhon etenemisnopeus määrää kuvan ottamiseen kuluvan ajan. Yksittäinen pikseli on näkyvillä säädetyn valotusajan verran, mutta kennon ylä- ja alalaidan valotukset tapahtuvat eri aikaan. Tämä aikaero on mekaanista suljinta käytettäessä tyypillisesti jotain 1/250-1/500 s väliltä. Etu- ja takaverhon etenemisnopeus määräävät myös kameran salamasynkronointiajan. Mitä lyhyempi salamasynkronointiaika on, sitä nopeammin etu- ja takaverho liikkuvat.
Mekaaninen suljin on turvallinen valinta useimpiin tilanteisiin, sillä nopeiden suljinaikojen käyttö ei vaikuta kuvanlaatuun ja välkkyvät valot raidoittavat kuvaa hyvin harvoin lyhyen kuvantallennusajan vuoksi.
Mekaaninen suljin ei ole paras mahdollinen valinta, jos kuvaajalta vaaditaan nopeaa reagointia, sillä suljinmekanismin edestakainen liike pidentää laukaisimen ja kuvan tallentamisen välistä aikaa (shutter lag). Toinen mekaanista suljinta koskeva ongelma on sen aiheuttama kameran tärähtämisestä aiheutuva kuvan epäterävyys sopivilla suljinajoilla. Sulkimen aiheuttama tärähdys ei ole merkittävä, kun suljinaika on todella pitkä tai todella lyhyt.
Lisäksi mekaanisen sulkimen käyttö heikentää peilittömän järjestelmäkameran seurantatarkennuksen toimintaa urheilukuvauksessa. Suljinverhot estävät liikkuessaan kennolle pääsevän valon jolloin siellä sijaitsevat tarkennussensorit eivät saa riittävästi tietoa kohteen liikkeistä.
Sulkimen sähköinen etuverho
Sähköistä etuverhoa (EFCS) käytettäessä valotus alkaa siten, että pikselirivit nollataan rivi kerrallaan eikä mekaaninen etuverho peitä missään vaiheessa kennoa. Tämän jälkeen lukemista jatketaan kunnes mekaaninen takaverho liukuu kennon eteen ja lopettaa valotuksen.
Sulkimen sähköistä etuverhoa käytettäessä mekaanisen takaverhon nopeus rajoittaa edelleen salamasynkronointiaikaa, kuten täysin mekaanista suljinta käytettäessä.
Sähköisen etuverhon käyttö poistaa kameran mahdollisen tärähtämisen mekaanisen etuverhon vaikutuksesta ja sen käyttäminen lisää kuvan terävyyttä joissain tilanteissa. Lisäksi etuverhon käyttö lyhentää aikaa minkä mekaaniset suljinverhot ovat kennon edessä. Näin ollen kennolle päätyy enemmän tietoa tarkennusta helpottamaan ja seurantatarkennus toimii luotettavammin sarjakuvausta käytettäessä.
Sähköisen etuverhon käytön oleellisin haittapuoli on sen heikentävä vaikutus kuvan epäterävän alueen laatuun lyhyitä suljinaikoja käytettäessä. Ilmiö johtuu siitä, että sähköinen ”etuverho” avaa pikseleitä aivan kennon pinnassa ja mekaaninen suljinverho lopettaa valotuksen hiukan kennon etupuolella. Tämä valotusta rajoittavien verhojen välinen etäisyysero aiheuttaa nopeilla suljinajoilla epäterävän alueen muodostavien valonsäteiden varjostumista ja leikkaa ikävästi siivuja pois valopalleroista (ks. kuvat 1-3). Nimimerkki Antisthenes on selostanut asian erinomaisesti dpreviewin foorumilla.
Epäterävän alueen laatu ei tyypillisesti kärsi 1/1000 s ja sitä pidemmillä suljinajoilla. Vaikutus on sitä suurempi, mitä lyhyempää suljinaikaa käytetään ja mitä suuremmalla aukolla kuvataan. Lyhin mahdollinen suljinaika jolla sähköinen etuverho ei vaikuta kuvanlaatuun riippuu kameran suljinmekanismin rakenteesta. Voit testata oman kamerasi suljinajan tästä artikkelista löytyvien ohjeiden avulla. Kirjoita testituloksesti tämän artikkelin kommenttiosioon niin lisäämme sen artikkelin loppupuolelta löytyvään listaan mikäli se vielä puuttuu sieltä.
Omien havaintojeni mukaan sähköisen etuverhon käyttäminen tuottaa hiukan mekaanista suljinta helpommin raidoittumista kuvissa mikäli valaistus on hoidettu loisteputkilla tai muilla välkkyvillä valonlähteillä. Lisäksi joidenkin käyttäjähavaintojen mukaan HSS salamajärjestelmät eivät välttämättä toimi odotetulla tavalla sähköistä etuverhoa käytettäessä.
Sähköinen suljin
Täysin sähköistä suljinasetus kulkee useimmiten nimellä ”silent shooting” tai ”hiljainen kuvaus”. Tällä suljinasetuksella kennon pikselirivit luetaan rivi kerrallaan elektronisesti eikä kameran suljin pidä mitään ääntä. Suljinverhot eivät peitä missään vaiheessa kameran kennoa ja automaattitarkennus saa maksimimäärän tietoa. Täysin sähköistä suljinta käyttämällä automaattitarkennus toimii parhaalla mahdollisella tavalla sarjakuvauksessa. Sähköisen sulkimen käyttäminen ei vaikuta epäterävän alueen piirtoon.
Sähköistä suljinta käytettäessä kennon pikselirivit luetaan peräjälkeen ja useimpien kameroiden tapauksessa ensimmäisen ja viimeisen pikselirivin lukemisen aikaero on noin 1/30 s. Tästä aikaerosta johtuen kuvan muodostumiseen kuluva aika on sama 1/15 s mikä ei useimmissa tapauksissa riitä pysäyttämään liikettä vaikka yhtä pikseliriviä valotettaisiin vain 1/8000 s. Nopeasti liikkuvien kohteiden kuvaus tai panorointi vääristää kuvia usein varsin ikävän näköisesti. Ongelma johtuu kennon hitaasta lukunopeudesta ja näkyy myös videoiden tapauksessa hyytelöefektinä (rolling shutter). Markkinoilla on muutamia kameroita minkä kennojen lukunopeudet ovat niin suuria, että kuvat eivät juurikaan vääristy sähköistä suljinta käytettäessä. Esimerkkeinä mainittakoon Sonyn A9 1/160 s lukunopeudella.
Kun kuva on valaistu loisteputkilla tai muilla välkkyvillä valonlähteillä, sähköisen sulkimen käyttö tuottaa kuviin erittäin voimakasta raidoittumista (ks. kuva 4). Ilmiö on sitä vähäisempi, mitä suuremmalla nopeudella kamera kykenee lukemaan kennon.
Pikselirivien perättäisestä lukemisesta johtuen salamalaitteet eivät ole käytettävissä täysin sähköisellä sulkimella kuvatessa.
Suljinasetukset eri kameroissa
Seuraavasta taulukosta löydät eri kameroista löytyvät suljinasetukset, kennon lukemiseen tarvittavan ajan sekä lyhyimmän mahdollisen suljinajan, jolla sähköinen etuverhon käyttö ei oleellisesti vaikuta epäterävän alueen piirtoon (EFCS-nopeus). Kaikki ilmoitetut ajat ovat suuntaa antavia arvioita.
| Kamera | Sähköinen suljin | EFCS | Lukunopeus | EFCS-nopeus |
| Canon EOS R | Silent shutter | Silent LV shoot. | 1/13 s [6] | 1/2500 s |
| Canon EOS RP | Silent Mode | * | ? | 1/1000 s |
| Nikon Z6 | Silent Photography | Shutter type | 1/38 – 1/20 s [4]*** | 1/2000 s |
| Nikon Z7 | Silent Photography | Shutter type | 1/15 s [3] | 1/2000 s |
| Sony A7 III | Silent shooting | e-Front Curtain Shut | 1/30 – 1/15 s [5]**** | 1/1000 s |
| Sony A7R III | Silent shooting | e-Front Curtain Shut | 1/30 – 1/15 s [1]** | 1/1000 s |
| Sony A9 | Silent shooting | e-Front Curtain Shut | 1/160 s [2] | 1/1000 s |
*Kamerasta ei löydy täysin mekaanita suljinta vaan vaihtoehtoina ovat vain sähköinen etuverho ja täysin sähköinen suljin.
**Lukunopeus on 1/15 s pakkaamattomalla ja 1/30 s pakatulla raakakuvalla.
***Lukunopeus riippuu siitä kuvataanko 12- vai 14-bittistä raakakuvaa. Vähemmän bittejä on nopeampi.
****Lukunopeus kasvaa kun kuvataan sarjakuvausta. Samalla raakakuvan pakkauslaatu heikkenee.
Lähteet
[1] Jim Kasson
[2] Jim Kasson
[3] dpreview.com
[4] dpreview.com käyttäjä NAG3LT
[5] Jim Kasson
0 kommenttia “Kuinka valitsen oikean suljinasetuksen?”