Kokemuksia Sony a6500 + Sigma 18-35mm f/1.8 DC HSM Art -kombosta

Ostin Sony a6500 peilittömän järjestelmäkameran mukaan ulkomaanmatkalle pienen kokonsa takia. En odottanut laitteelta liikoja, mutta kolmen kuukauden aktiivisen käytön päätteeksi minun oli todettava, että kyseessä oli kelpo vekotin. Näin ollen päätin kokeilla tätä myös yhdessä EF-kiinnitteisen Sigman 18-35mm f/1.8 DC HSM Art -töttörön kanssa.

Pieni ja ketterä kamera

Sonyn a6500 on peilitön järjestelmäkamera, minkä parhaimpiin ominaisuuksiin lukeutuvat:

• 24 Mpix APS-C sensori 425:lla vaihetarkennuspisteellä
• 2.36 Mpix OLED-etsin (EVF) 100 kuvan päivitysnopeudella
• Kääntyvä näyttö (45 astetta alaspäin ja 90 astetta ylöspäin).
• Runkovakain (IBIS)

Kamera on mitoiltaan pieni (12 cm x 6,4 cm x 5.3 cm) ja mahtuu kokonsa puolesta isoon taskuun maltillisen kokoisen objektiivin kanssa, mitä tässä jutussa käytetty Sigman tötsä ei kuinkaan ole. Kamerasta löytyy kuvaustilarulla, peukalorulla, takarulla, ohjelmoitavia nappuloita, mitkä yhdessä riittävät laitteen hallintaan ilman pahaa mieltä.

Halutessaan takanäyttöä voi käyttää tarkennuspisteen valintaan, mikä säästää valikkojumpalta. Valikot on järjestelty suht selkeästi: fn -painikkeen kautta pääsee ohjelmoitavaan pikavalikkoruutuun, johon voi ohjelmoida jopa 12 usein tarvittavaa asetusta. Tämä helpottaa kameran käyttöä, kun ei tarvitse sukeltaa valikoiden syövereihin etsimään tiettyä asetusta.

Objektiivi ja objektiiviadapteri

Sigman kroppikennoille (APS-C) suunniteltu zoomitöttörö 18-35mm f/1.8 on tuntumaltaan laadukas ja optisesti erinomainen. Polttovälialue on kinovastaavuudeltaan 28-55 milliä, ja se soveltuu niin maisema, kuin potrettikuviin. Suuri maksimiaukko, joka on sama koko polttovälialueella, auttaa irroittamaan kohteen taustasta ja mahdollistaa kuvaamisen myös hämärissä olosuhteissa. Objektiivi ei ole pieni (7,8 cm x 121 cm) eikä kevyt (800 g), mutta on taattua Art-sarjan laatua. Objektiivia on ilo käyttää myös käsitarkenteisesti, sillä tarkennusrengas on jämäkkä ja kääntyy 90 astetta.

Sopiakseen Sony a6500 -kameraan objektiivi tarvitsee kaverikseen Sigma MC-11 -objektiiviadapterin, jolla Canon-kiinnityksen Sigma-tötteröt saadaan kiinni peilittömiin E ja FE -kiinnityksen kameroihin. Sigma kehuu, että adapteri välittää kaiken tiedon kameran ja objektiivin välillä ja siten toimii kuten natiiviobjektiivi. Sigma ei tosin ole ainoa EF-> E -adapterivalmistaja, mutta en ottanut niitä huomioon tässä testissä.

Adapteri lukkiutuu tukevasti ja tuntuu kuin se olisi kiinteä osa objektiivia välittäen kaiken tiedon kameran ja objektiivin välillä. Kiinnitettynä Sony a6500:aan unelmasetuppimme on väkevästi etupainoinen. Objektiivi on raskas ja 2.5 cm pitkä adapteri siirtää painopistettä eteenpäin. Hullunkurisesta ulkonäöstä välittämättä kombinaatiota on miellyttävä käsitellä, kun ottaa tukevan otteen objektiivin pohjasta. Yhdellä kädellä kuvaamisen saa tosin unohtaa.

Hyvät speksit, mutta miltä tuntui kuvata?

Käytin kameraa lähinnä aukon esivalinta -kuvaustilassa, jolloin säädin itse ainoastaan aukon koon peukalorullalla ja valotuksen tasapainotuksen takarullalla. Säädin herkkyyden (ISO) automaagiseksi siten, että suljinaika pysyisi 1/250 tai nopeampan. Maksimiherkkyydeksi säädin ISO 3200. Näin pystyin keskittymään kuvaamiseen niin, että ainoa huoleni oli lähinnä syväterävyysalue. Valotuksen tasapainotus hitsattuna -1, koska Sonyn kennot antavat hyvin anteeksi alivalotusta, mutta eivät ylivalotusta. Valitsin tarkennustilaksi keskipisteen ja jatkuvan (AF-C) tarkennuksen, minkä pystyi aktivoimaan peukalolla takanapista.

Sigma 18-35mm ei ole suunniteltu käytettäväksi peilittömissä kameroissa, mutta se toimi siitä huolimatta hyvin Sonyn kanssa. Se tarkensi nopeasti ja seurasi kohteita, mutta ei ihan pärjännyt nopeudessa Sonyn natiiviobjektiiveille. Tarkennus osui 95% ajasta maaliin, vaikka kohteet liikkuivat kohti kameraa. Pari kertaa kävi niin, että objektiivi kadotti kohteen ilmeisen helpossa tilanteessa sahaten edestakaisin, mutta kohde löytyi tarkentamalla uudestaan.

Hienointa objektiivissa oli se, että kuvanlaatunsa puolesta se ajoi monen kiinteäpolttovälisen objektiivin asian yksissä kuorissa.

Muutama ajatus videokuvaamisesta

Näppärän polttovälialueen, jämäkän käsitarkennuksen ja kuvan heilumista tasoittavan runkovakaimen takia a6500 ja 18-35 mm on ns. match made in heaven. Toisaalta a6500:n 4K-videokuva hyytelöefektin eli hitaan kennon lukunopeuden ansiosta jättää toivomisen varaa, mutta se tiedostaen tällä kokoonpanolla on mahdollista saada aikaan todella kaunista kuvaa.

Automaattitarkennus jättää ehkä hieman toivomisen varaa, sillä videotilassa automaattitarkennus hakee jatkuvasti uutta tarkennusta, minkä olen kokenut ongelmalliseksi jossain tilanteissa. Löytäessään kohteen tarkennus on maalissa ja kamera pystyy seuraamaan kohdetta kelvollisesti. Objektiivia on ilo käyttää käsitarkenteisesti fly-by-wire-hirvityksiin verrattuna, koska käsitarkennusrengas on mekaanisesti kytketty linssielementteihin.

Objektiivi pitää naputtavaa ääntä tarkentaessa, mikä haittaa äänen tallentamista. Käsitarkennuksesta koituu pientä kahina ja  ääripään löytyessä kuuluu vaimea kolahdus. Kuvatessa saattaa välillä joutua taistelemaan REC-painikkeen kanssa, mitä on vaikea painaa pohjaan.

Painava objektiivi ei välttämättä ole huono asia, sillä se auttaa pitämään kuvan vakaana kuvattaessa.

Loppusanat

Kirjoitushetkellä laitteiston hinta huiteli pyöreästi 2500 euron paikkeilla, mikä on mielestäni hieman korkea, vaikka kombo suoriutuukin hienosti. On harmi, että Sigma ei ole vielä tuottanut suoraan E-kiinnitykseen sopivaa mallia 18-35 mm objektiivista, koska yli kahden sadan euron arvoinen adapteri on karkeasti 30% objektiivin hinnasta. Adapterista on toisaalta iloa ennestään Canon-kampetta omistavalle, sillä adapteri toimii useimmissa Canonin EF-kiinnityksen objektiiveissa.

Oman kokemukseni kamera käyttäytyi aivan kuten kameraan olisi kiinnitetty natiiviobjektiivi ilman adapteria. Lukuun ottamatta videon jatkuvaa tarkennusta. Kommentoi alle, mikäli olet törmännyt jonkin toiminnallisuuden puutteeseen tai lieveilmiöön kyseisellä kombolla.

Sonyn ja Sigman pyhä liitto ei ole koon ja ergonomian puolesta parasta APS-C:tä mitä rahalla saa, mutta kuvanlaadullisesti ei kovin kaukana siitä. Sonyn sensorin kuvanlaatu ja Sigman terävyys tuottavat hyvää jälkeä.

Osta testattu kombo Sony a6500, Sigma MC-11 ja Sigma 18-35mm Foto Monzasta. Ostamalla tuotteita edellä mainittujen linkkien kautta tuet Valovuoto-sivuston toimintaa ja ehkäiset lukukokemusta häiritseviä mainosbannereita. Valovuoto kiittää tuestasi!

Suuret kiitokset kuvissa esiintyvälle parille! Löydä Pinja ja Leo Instagramista.

Lue lisää APS-C -kennokoon kameroista APS-C:n ABC -artikkelista.