Kinoformaatin digikenno

Kinokenno on paras kenno

Jos olet viettänyt aikaa internetin valokuvausaiheisilla keskustelupalstoilla, olet varmasti törmännyt taisteluun erikokoisilla kennoilla varustettujen kameroiden paremmuudesta. APS-C ja m43 järjestelmien puolustajat esittävät tyypillisesti väitteitä kuten “m43-järjestelmän etuna on laajempi syväterävyysalue” tai “pienempien järjestelmien objektiivit ovat ulkomitoiltaan pienempiä”. Toisessa leirissä kinokennon puolustajat vannovat paremman hämäräsuorituskyvyn nimeen. Tässä artikkelissa perustelen miksi pienemmän kennon järjestelmällä ei saada minkäänlaista etua kinokennoon nähden mikäli lopputuotteena halutaan tehdä samannäköinen kuva ja kuvanvakaajan vaikutusta ei huomioida.

Kinoformaatti

Leica julkaisi 1920-luvulla kameran joka käytti elokuvakameroista tuttua kinofilmiä missä yhden ruudun koko oli 36 mm x 24 mm. Tämä koko oli monelle täydellinen kompromissi, sillä kuvanlaatu oli riittävän hyvä suhteessa kanniskeltavan kamerakaluston kokoon. Kinofilmiä käyttävät kamerat saavuttivat nopeasti suuren suosion ja tästä syystä kinofilmiä pidetään eräänlaisena valokuvauksen standardina joihin muita filmikokoja ja kennoja verrataan.

Kinofilmistä käytetään englanninkielistä termiä “35 mm format” tai “35 mm”, joka viittaa alkuperäisen filmin leveyteen. Monet valmistajat käyttävät noin 36 mm x 24 mm kokoisesta digikennosta nimitystä “full frame” tai “FX”.

Kroppikerroin

Markkinoilla on nykyään paljon erikokoisilla kennoilla varustettuja digikameroita. Kameran kroppikerroin (tai rajauskerroin) on määritelty kinokennon leveyden ja tutkittavan kameran kennon (tai filmin) leveyden suhdelukuna. Esimerkiksi m43-järjestelmän kennon leveys on 18 mm, joten kyseisen järjestelmän kroppikerroin on R = 36 mm/18 mm = 2. APS-C kokoisen kennon leveys on puolestaan 24 mm, joten kroppikertoimeksi saadaan R = 36 mm/24 mm = 1.5.

Jos kennon leveyden w ja korkeuden h suhdeluku on sama, saadaan kroppikertoimella R rajatun kennon pinta-alalle A tulos

missä A(35 mm), w(35 mm) ja h(35 mm) ovat kinokennon pinta-ala, leveys ja korkeus, vastaavasti.

Toinen vaihtoehtoinen tapa määritellä kroppikerroin on laskea se tallennusformaattien lävistäjien suhdelukuna. Tämä menetelmä antaa edelliseen verrattuna hiukan erilaiset tulokset kroppikertoimelle, mikäli vertailtavat kennot eivät ole samanmuotoisia.

Kinovastaava polttoväli

Markkinoilla on myynnissä nykyisin paljon erikokoisilla kennoilla varustettuja kameroita, mutta kaikki objektiivit toimivat kuitenkin aivan samalla tavalla riippumatta siitä minkä kokoiselle kennolle kuva tallennetaan. Pienempää kennoa käytettäessä valokuvan laidat leikkaantuvat pois kuvan 1 mukaisesti.

Kuva 1. Kuvan rajautuminen 35 mm objektiivia käytettäessä. Koko kuva-ala tallentuu kinokameraa käytettäessä, mutta vain keskiosa saadaan talteen m43-järjestelmän kameralla (kroppikerroin 2).

Kroppikertoimen avulla voidaan selvittää millaisilla polttoväleillä saadaan kuvakulmaltaan samanlaiset kuvat leveyssuunnassa erikokoisia kennoja käytettäessä. Esim. kun m43-järjestelmän kameralla halutaan ottaa kuvakulmaltaan samanlainen kuva mitä 50 mm polttovälillä saadaan kinokennon kanssa, valitaan polttoväliksi 50 mm / kroppikerroin = 50 mm / 2 = 25 mm. Kinoformaatin polttoväliin päästään käsiksi vastaavasti kertomalla m43-järjestelmän polttoväli kroppikertoimella. Esim. 25 mm x 2 = 50 mm.

Kinovastaava aukko ja syväterävyys

Voidaan osoittaa että jos otetaan sama kuva kinokennoisella kameralla A ja erikokoisen kennon sisältävällä kameralla B siten, että kuvakulma on leveyssuunnassa sama, saadaan kuviin yhtä pitkä syväterävyysalue kun kinokameraan A valitaan aukoksi kameran B aukko kerrottuna kroppikertoimella. Esim. kun kuvataan m43-järjestelmän 25 mm polttovälillä aukolla f/1.4, saadaan sama lopputulos kinoformaatilla 50 mm polttovälillä aukolla f/2.8 (koska 1.4 x kroppikerroin = 1.4 x 2 = 2.8). Kuvassa 2 on esitetty vertailu m43-järjestelmän 17 mm objektiivilla sekä kinoformaatin 35 mm objektiivilla. Teoriassa 17 mm objektiivi vastaa kuvakulmaltaan kinoformaatissa 34 mm polttoväliä, mutta käytännössä ero on merkityksetön 35 mm objektiiviin verrattuna.

Syväterävyysvertailu samalla kinovastaavalla aukolla. Olympus 17/1.2 @ f/1.4 (yllä) vs. Sony 35/1.4 @ f/2.8 (alla).

Kinovastaavan polttovälin ja aukon avulla voidaan vertailla eri kamerajärjestelmien objektiivien tuottaman kuvan ulkonäköä kuvakulman sekä syväterävyysalueen pituuden suhteen . Esimerkiksi m43-järjestelmän 25/1.2 objektiivilla voi tehdä samat kuvat mitä kinoformaatin 50/2.4 objektiivilla.

Hämäräsuorituskyky

Kinovastaava aukko on hyödyllinen arvioitaessa objektiivi-kamera-yhdistelmän hämäräsuorituskykyä, sillä kamera-objektiivi-yhdistelmät ovat kohinoiden osalta yhtä hyviä hämärässä, jos niiden kinovastaavat aukot ovat samat. Vertailu toimii, jos kameroiden kennojen tekniikka on yhtä hyvä, lopullisia kuvia katsellaan samassa koossa sekä samalla tavalla rajattuna. Tämä johtuu siitä, että kinoformaatin isomman kennon keräämä valon määrä on täsmälleen kroppikertoimen neliön verran suurempi.  Eli 25/1.2 objektiivilla varustettu m43-kamera tuottaa hämärässä täsmälleen saman kuvanlaadun kuin 50/2.4 objektiivilla varustettu kinokamera kun molemmissa on sama suljinaika ja kinokameran iso-arvo on kaksi aukkoa suurempi mitä m43-kamerassa. Tästä seuraa se, että kaikki samaa kennoteknologiaa käyttävät kamerat ovat yhtä hyviä kohinoiden osalta hämärässä kun syväterävyys on sama.

Voit ladata hämäräsuorituskykyä kuvaavan esimerkin kuvasta 3. Eri kameroiden keräämä valo on käyty läpi matemaattisesti seuraavassa kappaleessa.

Kuva 3. A7III ja E-M1 Mk.2 kameroiden kohinavertailu. 1:1 suurennos ilman kohinanpoistoa Lightroomin Classic CC 7.3 oletusasetuksilla. A7III:n kuvan leveys on pienennetty vastaamaan E-M1 Mk.2:n kuvan leveyttä pikseleissä. Tallenna kuva koneellesi ja katso ilman skaalausta 1:1 suurennoksella.

Kennon keräämän valon määrä AoL on kääntäen verrannollinen käytettyn aukkoluvun f neliöön, suoraan verrannollinen valotusaikaan T sekä tallennusformaatin pinta-alaan A. Kennon keräämä valon määrä voidaan kirjoittaa muodossa

missä a on valaistusolosuhteista riippuva vakio. Kamera-objektiivi -yhdistelmän hämäräsuorituskyvyn (kuvassa esiintyvän kohinan määrän) määrää sen keräämän valon kokonaismäärä.  Nyt jos esim. m43-järjestelmän (kroppikerroin R=2) kennosta leikataan siivut pois (jotta kuvasuhde on sama kuin kinoformaatilla), saadaan samalla syväterävyydellä kerätyksi valoksi täsmälleen sama määrä sekä kino-, että m43-kennon kamerassa:

missä Rf(m43) on kinovastaava aukkoluku, A(35 mm) on kinokennon pinta-ala, f(35 mm) on kinokennon kamerassa käytetty aukko, A(m43) on m43-kennon pinta-ala ja f(m43) on m43-kamerassa käytetty aukko.

Samasta kaavasta saadaan myös tuloksena se, että jos aukkoluku pidetään samana sekä kino- että m43-kamerassa, kerää kinoformaatin kamera nelinkertaisen määrän valoa pinta-alaltaan nelinkertaisesta kennosta johtuen. Kinarin hämäräsuorituskyky on siis lähtökohtaisesti kaksi aukkoa parempi m43-järjestelmään verrattuna.

Kuvanvakaaja saattaa kääntää tilanteen pienemmän järjestelmän eduksi, mikäli sen käyttö on kuvan kohteen puolesta mahdollista ja kuvien syväterävyysalue pidetään yhtä suurena. Oman kokemukseni mukaan pienempiä kennoja käyttävien järjestelmien kennovakaajat ovat tehokkaampia kuin kinojärjestelmien vakaajat.

Objektiivien koko

Objektiivin koko määräytyy karkeasti sen kattamasta polttovälialueesta, suurimmasta aukosta, kuvanlaadusta sekä vaaditun piirtoympyrän koosta. Pienikennoisia järjestelmiä mainostetaan usein huomattavasti kompaktimpana ratkaisuna, mutta vertailussa unohdetaan usein se, että voiko kameroilla tehdä samat kuvat.

Käytännössä on niin, että jos objektiivien kinovastaavat aukot ovat samat ja ne kattavat saman kinovastaavan polttovälialueen, niin objektiivien fyysinen koko on likimain sama. Kuvissa 4 ja 5 on esitettynä vertailut kahdesta objektiivi-kamera -parista, joilla voidaan ottaa kuvakulman, syväterävyyden ja kuvassa esiintyvän kohinan osalta samat kuvat (lähde: camerasize.com).

Kuva 4. Kinoformaatin 85/1.8 vs. APS-C järjestelmän 56/1.2 (kinovastaavuus 84/1.8).
Kuva 5. Kinoformaatin 70-300/4.5-5.6 vs. m43-järjestelmän 40-150/2.8 (kinovastaavuus 80-300/5.6).

Johtopäätökset

Kinovastaava polttoväli ja aukko ovat hyödyllisiä vertailtaessa eri järjestelmien tuottamaa kuvaa sekä kuvakulman, syväterävyyden ja hämäräsuorituskyvyn osalta. Tiivistettynä voidaan listata seuraavat nyrkkisäännöt:

  • Objektiivi-kamera -yhdistelmät, joiden kinovastaava polttoväli on sama tuottavat kuvan jonka kuvakulma on sama.
  • Objektiivi-kamera -yhdistelmät, joiden kinovastaava aukko on sama tuottavat yhtä suuren syväterävyysalueen kuvaan samalla kuvakulmalla. Lisäksi yhdistelmien hämäräsuorituskyky on yhtä hyvä. Tästä seuraa se, että pienempi kamera ei ole parempi suurempaa syväterävyyttä tavoiteltaessa.
  • Kamerakaluston koko on sama, jos sillä pystytään tuottamaan samat kuvat. Kaluston koko kasvaa, jos syväterävyyttä halutaan lyhentää.
  • Kinokennoisella kameralla voidaan ottaa kaikki samat kuvat mitä pienemmän kennon sisältävällä kameralla ja lisäksi sillä saadaan kuvia myös lyhyemmällä syväterävyydellä.
  • Kinokennoinen järjestelmä on siis aina vähintään yhtä hyvä kuin pienempää kennoa käyttävä järjestelmä mikäli kuvanvakaimen vaikutuksia ei oteta huomioon.

16 kommenttia “Kinokenno on paras kenno

  1. Johannes

    Tuon jutun kun luki läpi, niin jäi sellainen tunne, että molempi parempi. Hinta ja paino taitaa olla ainoat varsinaiset tuntuvat eroavaisuudet eri kennokokojen välillä. Kameroissani on vain APS-C kennot ja olen niihin tyytyväinen. Jos et osaa kuvata pienellä kennolla et osaa sitä isollakaan.

    • Kiitos vastauksesta Johannes!

      Jos tavoitteena on tehdä samanlainen kuva, niin isomman kennon järjestelmään voidaan ostaa pienireikäisempää optiikkaa jolloin objektiivit ovat saman kokoisia sekä pienessä, että isossa järjestelmässä (ks. artikkelin loppuosan vertailukuvat).

      Kinarilasin hinta tulee myös jonkin verran alas kun valovoimasta voidaan tinkiä jolloin eri järjestelmien lasitavaran hintojen järjestys on täysin objektiivikohtainen. Voit tarkistaa tämän esim. vertailemalla artikkelin lopussa olevien objektiivien hintoja keskenään.

      Minusta pienempien järjestelmien selkein etu on paremmin toimiva kennovakaaja. Mulla ei ole olemassa mitään perustelua tälle, mutta oman kokemukseni mukaan pienempien kennojen vakaajat antavat enemmän anteeksi huonoa kuvaustekniikkaa. Olettaisin tämän johtuvan siitä, että pienempää kennoa on helpompi siirrellä edestakaisin kuin isoa.

      Loppukommentistasi olen 100% samaa mieltä! Oon kovasti koittanut parantaa omia kuvia heittämällä seteliä kauppiasta päin, mutta toistaiseksi ei ole ollu menestystä 🙂

  2. Martti Kapanen

    Täh?

    ”…kinoformaatin isomman kennon keräämä valon määrä on täsmälleen kroppikertoimen neliön verran suurempi. ”

    Mitähän tämäkin pitää sisällään?

    Kapa

    • Kiitti viestistä Martti!

      Jos verrataan vaikka APS-C kennoa ja kinaria samalla aukolla (mikä antaa saman valon intensiteetin kennon pinnalle), niin kinari kerää 1.5^2=2.25 kertaisen määrän valoa koska sen pinta-ala on 2.25 kertainen APS-C kennoon verrattuna.

  3. Pienenä tarkennuksena rajausesimerkkiin: Micro Four Thirdsissä on myös eri kuvasuhde (4:3), eli kennolle tallentuisi oikeasti hieman korkeampi kuva kuin mitä m43-laatikko esittää.

    • Kiitos kommentista Jarno!

      Olet oikeassa, mutta halusin pitää kuvassa saman kuvasuhteen koska käytän samaa kuvasuhdetta myös esittämissäni laskuissa.

  4. Juho Aalto

    Kiitoksia, sehän oli mukavan kattava artikkeli.

    Kukaan ei varmaan ylläty siitä, että teknisessä tarkastelussa täyden kennon kamerat vievät kisan pienikennoisempien nenän edestä. Jos asiaa tarkastelee laajemmasta vinkkelistä, niin täysi kenno vastaan muut -kisassa osapuolet kuohuvat kovasti ikään kuin puhuttaisiin samasta asiasta, mutta enimmäkseen ei kuitenkaan puhuta. Oheisen artikkelin ansio on siinä, että se pyrkii asettamaan premissejä, joista kaikki voivat olla samaa mieltä. Metsään se menee puolestaan siinä, ettei tätä debattia ole koskaan tarkoitettukaan ratkaistavaksi, eikä asian ytimessä siten ole konsensus.

    Selvennetäänpä ajatuskuviotani vähän. Teknisen suorituskyvyn lisäksi harrastajakuvaajalle oleellisia näkökohtia ovat ainakin henkilökohtaiset mieltymykset, kuvauskaluston huolettomuus ja helppo mukanapidettävyys, sekä hinta. On selvää, että ammattikuvaajalla tekninen suorituskyky on tärkein mittari, mutta harrastajalle sen merkitys saattaa olla usein aika paljon pienempi. Niinpä kun kukin painottaa eri seikkoja mielensä mukaan, niin lopputuloksena on sitten hyvin erilaisia kalustovalintoja.

    Oma kalustoni on muutaman vuoden ajan käsittänyt kaksi jo vähän vanhempaa mutta hyvää m4/3 runkoa, neljä edullisemman pään zoom-objektiivia sekä kaksi edullista mutta pienikokoista ja terävää primea. Vielä pieni salamalaite ynnä muuta pientä, pakattuna hyvin pieneen reppuun, jonne mahtuu vielä mukaan olkalaukku. Voin siis halutessani vielä keventää ja valita mukaan vain suppeamman kaluston kuten kaksi runkoa+4 lasia olkalaukussa. No nyt on tietty selvää, ettei täyden kennon tekninen kuvanlaatu ole ulottuvillani; saatan jäädä siitä joissain oloissa aika kauaksikin. Joskus se vähän pännii, mutta useimmiten ei, koska tiedän ettei minulla olisi sellaiseen kalustoon varaa, eikä sitä tulisi kuskattua mukana (kokemusta peilikalustosta on riittämiin).

    Kirjoitukseni pointti? Harrastajan ei kannata vaivata päätään koko debatilla, eikä koskaan antaa mainosmiesten sanella tarpeitaan. Markkinat ovat väärällään monipuolista hyvää tai erinomaista kalustoa, josta valita tarpeen mukaan.

    Lopuksi vielä kommentti syväterävyydestä. Vaikka se paperilla menee juuri kuten jutussa kuvataan, niin kyllä tavallinen harrastaja maisemakuvauksessa hyötyy pienen kennon laajasta syväterävyydestä. Vaikkapa edullinen Zuiko 9-18 mm on oikein pätevä lasi vielä jossain aukon 11 tienoilla; täyden kennon kanssa saman syväterävyyden eteen joutuisi himmentämään jo aukolle 22, mikä ei ihan joka lasille ole enää parhaan suorituskyvyn aluetta, ei ainakaan halvemman pään lasitavaralle. Mutta tässäpä hyvä esimerkki siitä, miten tämä keskustelu saadaan jumiin; nyt toinen osapuoli voi puolustella edullista hintaa ja kaluston pientä kokoa, kun taas toinen voi vedota siihen, että riittävän kallis ja suurikokoinen täyden kennon lasi kyllä kepittää pienokaisia vielä aukolla 22. Niin kuin kepittääkin, ei siinä mitään, mutta ei debatti siihen ratkea.

    • Kiitos pohdinnastasi!

      Muutamia huomioita:

      – On totta, että m43-järjestelmään on saatavilla pienempää optiikkaa mitä kinareihin. Esim. 14-42/3.5-5.6 -tyyppisiä objektiiveja ei ole olemassa samalla kinovastaavalla valovoimalla isompiin kameroihin.

      – Olisi kiinnostava testata kinarin f/22 vs. m43:n f/11 et kummasta saadaan ulos parempi kuvanlaatu. Olen omassa kuvauksessani pitänyt nyrkkisääntönä sitä, että m43-rungon diffraktioraja tulee vastaan noin 2 aukkoa aiemmin mitä kinarilla, joten siinä suhteessa f/11 olisi juurikin f/22:n kaveri.

  5. Juhani Salo

    Itse olen sitä mieltä että kannattaa kiivetä optiikka edellä puuhun ellei muita syytä ole. Mistä järjestelmästä ja valmistajalta löytyy omaan käyttöön parhaat. Esim. valovoimaiset ultralaajat on pienille kennoille on aika kortilla. Tilt-shift vain kahdella merkillä. Makrot tai telet? Sovitteetkaan ei aina ole ratkaisu. Automaattitarkennus ei välttämättä toimi,tiedot ei siirry tyhmillä sovitteilla ja sääsuojaus menetetään.

  6. Ari Lehtinen

    Hyvä artikkeli. Kinokennossa tosiaan etuna on, että tarvittaessa saadaan pienempi syväterävyysalue kuin kroppikennolla. Tästä voi olla joskus hyötyä muotokuvauksessa ja erityisesti luonto- ja urheilukuvauksessa.

    Kun esim. Fujin kroppikennoisella 56 mm f/1.2 vastaa suunnilleen kinokoon 85 mm f/1.8:aa niin kinokoon 85 f/1.4 vastaisi kroppikennoisessa 56 mm f/0,95 ja tällaisiahan ei juuri ole markkinoilla tarjolla. Eli tässä kinokenno pesee kroppikennon.

    Tuon kaluston koon ja painon suhteen olen vähän eri linjoilla. Vaihdoin äskettäin Canonin 5Dmk3 Fujin X-T2:een. Olin hankkimassa Canoniin Tamronin 24-70/2.8 zoomia. Yhdistelmän painoksi olisi tullut 2 kg. Fuji X-T2 + 18-55/2.8-4 paino on noin 800 g. Koko kalusto (runko + 4 optiikkaa + salama) kulkee nyt mukana pienessä Billinghamin olkalaukussa. Aiemmin oli aina iso selkäreppu.

    Aiemmin kinokennon etuna ymmärtääkseni pidettiin pienempää pikselitiheyttä ja tätä kautta laadukkaampaa kuvaa, mutta kroppikennot ovat ottaneet tässä eroa kiinni. Jos kuvaa maisema- ja luontokuvia ja tulostaa niistä isoja suurennoksia niin varmaankin kinokenno taas pesee kroppikennon. Itselle kuvanlaatu Fujissa on riittävän hyvä tämän hetkiseen kuvaustarpeeseen. Ero ei ole kovin suuri käytännössä esim. Canonin 5Dmk3 verrattuna. Nikonin D850 tai vastaava on oikea valinta jos kuvien absoluuttisella laadulla on suurin merkitys.

    • Kiitos viestistä!

      Mielestäni kalustoa tulee verrata sen tuottaman lopullisen kuvan perusteella. Tällöin Fujin 18-55/2.8-4 objektiivin luonnolinen vertailukohta on kinomaailman 27-83/4.2-6 -tyyppinen objekiivi eikä isokokoinen f/2.8 jötkäle.

      Jos runko valitaan esimerkiksi Sonyn mallistosta, saadaan:

      A73 – 650g
      FE 28-70/3.5-5.6 – 300g

      Yhteensä 950g ja Fujiin verrattuna hitusen enemmän valovoimaa.

      Kroppijärkkärit riittävät varsin hyvin useimpiin kuvaustilanteisiin, mutta jos halutaan tuottaa sama lopullinen kuva, ovat kino- ja kroppisetit suunnilleen yhtä suuria.

  7. Kimmo Halonen

    Jos ymmärsin oikein, niin tässä kirjoituksessa yritettiin todistella, että suuremmalla kennolla voidaan ottaa aina parempia kuvia kuin pienemmällä. Jokainen meistä varmaan myöntää, että isojen tähtikaukoputkien kuvat ovat aina parempia kuin kinokennolla tai kännykällä otetut. En ymmärrä, miksi tämä on otsikoitu ”kinokenno on paras kenno” kun kinokennoa verrataan vain sitä pienempiin.

    Moni asia voitaisiin sanoa toisinkin. Esimerkiksi ”Objektiivi-kamera -yhdistelmät, joiden kinovastaava aukko on sama tuottavat yhtä suuren syväterävyysalueen kuvaan samalla kuvakulmalla. Lisäksi yhdistelmien hämäräsuorituskyky on yhtä hyvä. Tästä seuraa se, että pienempi kamera ei ole parempi suurempaa syväterävyyttä tavoiteltaessa.” Tietenkin voitaisiin sanoa, että isompi kamera ei ole pienempää parempi syvyysterävyyttä tavoiteltaessa, mutta se ei sovi, jos halutaan väittää jonkin koon olevan paras.

    ”Kamerakaluston koko on sama, jos sillä pystytään tuottamaan samat kuvat. Kaluston koko kasvaa, jos syväterävyyttä halutaan lyhentää” eli tarpeellista optiikkaa tarvitse olla olemassa vaan riittää, että se voidaan teoriassa rakentaa välittämättä sen koosta, hinnasta tai käytettävyydestä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että kinokennoisen kameran voisi rakentaa yhtä kevyeksi kuin pienempi kennoisen. Esimerkiksi Olympuksen 30 gramman Body Cap Lens 9mm F8.0 Fishey painaa luultavasti vähemmän kuin kinokennoisen ja pienen Penin painoero.

    Kirjoituksen koko lähtökohta on väärä, sillä tässä tehdään oletus, että kuvia ei käsitellä. Tiedonkäsittelyn peruslauseena voisi pitää toteamusta, että tiedonkäsittelyssä ei koskaan voida lisätä informaatiota vaan ainoastaan kaivaa se paremmin näkyviin eli kermaisesta taustasta ei saa kaivettua esiin siellä olevaa kukkaa, mutta terävä kuva saadaan tarvittaessa epäteräväksi.

    Meillä on monta kameraa, esimerkiksi Olympus EM-1 II ja Canon 5D SR. Canon on ostettu vain maisemakuvaukseen, sillä sen yli 50 Mpikselin kenno on melkoinen peto. Canonin 8736 x 5856 pikselin kuvaa ei tietenkään vastaa Olympuksen HiRes 8160 x 6120 kuva, mutta ero on niin pieni, etten ainakaan minä pystyisi sanomaan kummalla kameralla on kuvattu, jos saan käteen A3+ tulosteen. Ominaisuuksista, joita ei näe kuvissa, ei kannata maksaa.

    Kennon koko on yksi kameran mitattavista ominaisuuksista, mutta minun mielestäni se ei ole läheskään tärkein. Tärkein minulle on hinta, toiseksi kameran ohjelmisto ja kolmanneksi linssivalikoima. Vaikka kennoa pidettäisiin tärkeimpänä, ei ole olemassa mitään syytä miksi kino olisi paras – paitsi tietenkin niille, jotka ovat ostaneet sellaisen kameran.

    • Kiitos viestistäsi!

      ”Jos ymmärsin oikein, niin tässä kirjoituksessa yritettiin todistella, että suuremmalla kennolla voidaan ottaa aina parempia kuvia kuin pienemmällä.”

      En tarkoittanut tätä. Tarkoitus oli sanoa, että kinokennolla voidaan ottaa kaikki samat kuvat mitä pienemmän kennon kameralla ja tämän lisäksi sillä voidaan kuvata hämärämmässä sekä kapeammalla syväterävyydellä. Kinarilla voi siis ottaa monipuolisemmin erilaisia kuvia kuin pienemmällä kennolla varustetulla kameralla.

      ”En ymmärrä, miksi tämä on otsikoitu ”kinokenno on paras kenno” kun kinokennoa verrataan vain sitä pienempiin.”

      Artikkelissa arvioidaan syväterävyyden hallinnan määrää ja lopullisen kuvan kohinaa. Jos kinokennon ja keskiformaatin eteen lyödään objektiivi minkä aukkoluku on sama, tuottaa keskiformaatin kenno parempaa kuvanlaatua ja antaa paremmat mahdollisuudet syväterävyyden hallintaan. Syy miksi jätin keskiformaatin pois tästä vertailusta on se, että keskiformaatin järjestelmiin ei ole tarjolla niin valovoimaista objektiivia, että isomman kennon tuomista eduista lyhyemmän syväterävyyden ja vähäisemmän kohinan muodossa pääsisi nauttimaan kun kilpaillaan f/1.4 lasilla varustettua kinaria vastaan. Lisäksi keskiformaatin kameroiden myyntimäärät ovat aivan olemattomia kinarehin ja sitä pienempiin kameroihin verrattuna. Huomaa, että viittaan sanalla ”pieni” kennon kokoon enkä kameran ulkomittoihin.

      ””Kamerakaluston koko on sama, jos sillä pystytään tuottamaan samat kuvat. Kaluston koko kasvaa, jos syväterävyyttä halutaan lyhentää” eli tarpeellista optiikkaa tarvitse olla olemassa vaan riittää, että se voidaan teoriassa rakentaa välittämättä sen koosta, hinnasta tai käytettävyydestä.”

      Artikkelin väitteet pitävät paikkansa niiltä osin kun kinokennoisen ja vertailujärjestelmän objektiivivalikoimasta löytyy identtistä syväterävyyttä tuottavat lasit. Kaikkia ei tietysti löydy, mutta syy on se, että kukaan ei osta esim. 600/8 tyyppistä objektiivia kinojärjestelmään vaikka m43-puolella samaa lopputuotetta tuottavaa 300/4 lasia myydään käsittääkseni ihan kohtuullisesti. f/8 tuntuu monen mielestä pahalta vaikka pienemmän kameran f/4 on täysin sama asia.

      ”Kirjoituksen koko lähtökohta on väärä, sillä tässä tehdään oletus, että kuvia ei käsitellä. Tiedonkäsittelyn peruslauseena voisi pitää toteamusta, että tiedonkäsittelyssä ei koskaan voida lisätä informaatiota vaan ainoastaan kaivaa se paremmin näkyviin eli kermaisesta taustasta ei saa kaivettua esiin siellä olevaa kukkaa, mutta terävä kuva saadaan tarvittaessa epäteräväksi.”

      Kinokennoisella järjestelmällä voi myös ottaa sen kuvan, missä kukka näkyy terävänä. Kuva otetaan napsauttamalla aukkoluku ja herkkyys kaksi pykälää suuremmaksi. Taustan voi sitten sutata jälkikäteen. Tämän LISÄKSI tarjolla on myös vaihtoehto ruuvata aukko isolle ja jättää tietokonehommat väliin.

      ”Meillä on monta kameraa, esimerkiksi Olympus EM-1 II ja Canon 5D SR. Canon on ostettu vain maisemakuvaukseen, sillä sen yli 50 Mpikselin kenno on melkoinen peto. Canonin 8736 x 5856 pikselin kuvaa ei tietenkään vastaa Olympuksen HiRes 8160 x 6120 kuva, mutta ero on niin pieni, etten ainakaan minä pystyisi sanomaan kummalla kameralla on kuvattu, jos saan käteen A3+ tulosteen. Ominaisuuksista, joita ei näe kuvissa, ei kannata maksaa.”

      Hi-res moodi ei ole pelkästään pienelle kennolle ominainen tekniikka, vaan samaa voidaan hyödyntää kennokoosta riippumatta. Esimerkiksi Panasonicin uusi S1R tuottaa kennoa siirtelemällä 188 Mpix kuvan.

      ”Kennon koko on yksi kameran mitattavista ominaisuuksista, mutta minun mielestäni se ei ole läheskään tärkein. Tärkein minulle on hinta, toiseksi kameran ohjelmisto ja kolmanneksi linssivalikoima. Vaikka kennoa pidettäisiin tärkeimpänä, ei ole olemassa mitään syytä miksi kino olisi paras – paitsi tietenkin niille, jotka ovat ostaneet sellaisen kameran.”

      Jos käytössä on kaksi muilta ominaisuuksiltaan täysin identtistä kameraa, paitsi että toisessa kamerassa on kinokenno ja toisessa kamerassa vaikka se m43-kenno, niin isokennoisella kameralla voidaan ottaa enemmän erilaisia kuvia kuin pienikennoisella. Tämä monipuolisuus tekee kinokennosta paremman kuin pienestä kennosta. Huomaa, että ainoa asia mitä arvioin tässä on kennon koko. Mikään muu ei muutu.

      Siinä olet oikeassa, että iso kenno nostaa tyypillisesti kameran hintaa huomattavasti. Se, että onko ison kennon tarjoamat mahdollisuudet kasvaneen hinnan arvoisia, on jokaisen itse päätettävä. Tähän ei ole olemassa yleispätevää totuutta.

  8. Kimmo Halonen

    Jotta ”Kinokenno on paras kenno” olisi totta, pitäisi olla joku syy, miksi kennonkorkeuden pitäisi olla 24 mm ja kuvasuhde 2:3. Kumpaakaa et perustele mitenkään. Tuo 24 mm tulee filmin leveydestä, johon on lisätty kahdelle puolelle reijät eli koko on silkasta sattumasta.

    Minusta kamera on kuin vasara: Suurimmalla vasaralla voi tehdä kaiken mitä pienemmillä, mutta elämä on paljon helpompaa kun käyttää eri vasaa eri tarkoituksiin. Meillä on nelikopterissa ja Osmo Pocketissa 1/2.3″, jotta kamerasta saataisiin riittävän pieni, noin 1″ kenno on paras jos halutaan laaja zoomi ja hyvä kuva. Joudun kantamaan kamani, joten mft-on suosikkijärjestelmäni, aps-c on edullisena hyvä valinta, jos haluaa poistaa kennnon päältä suodattimen ja päästä käsiksi valon kaikkiin allonpituuksiin (IR-kuvaus). Kinokenno on paras maisemakuvaukseen, kun suurempaa ei ole saatavissa.

    Filmikameroissa oli koko ajan suuntaus kohti pienempää sitä mukaan kuin filmi kehittyi. Digikuvaukseen siirryttäessä aloitettiin luonnollisesti pienistä kennoista ja hiljalleen siirryttiin suurempiin. Kännyköiden mukana on kennojen keskikoko romahtanut. Kännyköissä kuvien parantamista ei etsitä onneksi yksinomaan kennojen koon kasvattamisella vaan myös tekoälyn ja useamman kennon käyttämisestä. Toivottavasti tulevaisuudessa on tarjolla nykyistä pienempiä ja paljon suurempia kennoja kohtuuhintaan.

    Maisemakuvauksessa käytetään paljon monesta kuvasta yhdistettyjä panoraamoja ja muotokuvaajat Brenizer menetelmää, joten kinokennoa paljon suuremmalle kennolle olisi kysyntää.

    Erkki Majava kirjoitti vuona 1943 kirjan Pienoiskamera ja sen käyttö (suosittelen). Hän ei väitä missään kohtaa, että kinokameralla saisi parempia kuvia kuin isommilla vaan, että ne ovat oikein käytettyinä hyviä. Minusta sama pätee kaikille kameroille kännyköistä suuriin filmikameroihin.

    Lopetan tämän kommentoimisen tähän, sillä en osaa paremmin sanoa mitä ajattelen.

    • ”Jotta ”Kinokenno on paras kenno” olisi totta, pitäisi olla joku syy, miksi kennonkorkeuden pitäisi olla 24 mm ja kuvasuhde 2:3. Kumpaakaa et perustele mitenkään. ”

      Syy miksi valitsin 2:3 kuvasuhteen on se, että valmistajat vertailevat kennon pidempää sivua kun he ilmoittavat kinovastaavia polttovälejä ja rajauskertoimia. Tästä syystä on näppärämpää pitää sen pidemmän sivun pituus vakiona kun kuvaa rajataan. Tulos olisi jonkin verran erilainen, jos vertailu tehtäisiin pitämällä kennon lyhyen sivun pituus vakiona. Lisäksi olen siinä uskossa, että suurin osa markkinoilla olevista kameroista pitää sisällään 2:3 kuvasuhteen kennon.

      Kiitos ajatuksistasi. Hyvää pohdintaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *