X-riten kalibbroinbtilaite i1 Display Pro monitorini näyttöpaneelia vasten kohtisuorassa.

Kalibrointi kannattaa

En usko valo- ja videokuvaamisen vähentyvän tulevaisuudessa, vaikka kasvun määrä voi tasoittua. Sitä kautta erilaiset palvelut ja laitteet joiden kautta kuvamateriaalia katsotaan tulevat lisääntymään entisestään – Paino sanalla erilaiset. Näyttölaitteiden ”erilaisuutta” lähdetään ratkomaan kalibroimalla värejä, mikä tarkottaa sitä, että näytön väritoisto mitataan ja säädöt asetetaan vastaamaan jotain tiettyä ICC-profiilia.

Erilaiset laitteet, erilainen kuva

Nykyään yhä suuremmassa määrin puhelin on laite, josta katselemme kuvia. Pidämme puhelimien kirkkautta, kontrastia ja värejä joko tahtomatta tai tarkoituksellisesti itselle mieluisena. Vertaillessa samaa kuvaa ystävän puhelimesta, on hyvin todennäköistä saada eteensä erinäköinen kuva, vaikka sisältö olisikin sama. Jos kuitenkin mietitään tehokasta ja tarkkaa valo- tai videokuvaustyöskentelyä, tehdään se edelleen lähes poikkeuksetta tietokoneiden näyttöpäätteillä. Näyttöpäätteisiin liittyy paljon käsitteitä kuten CRT, LED, OLED, CCFL, TFT, IPS, Adobe RGB, sRGB, 16.7 miljoonaa väriä vs 1.07 miljardia väriä, 8 bit vs 10 bit…jne. Ihan samalla tavalla kuin puhelimet ovat erilaisia, niin jokainen näyttö on erilainen ja tulisi tästä syystä kalibroida vastaamaan kullekkin prosessille sopivaa väriavaruutta.  Erot voivat olla hyvinkin merkittäviä. Hyvänä esimerkkinä alempi kuva jossa näkyy ero, kun kalibroin oman näyttöni (Dell 2715H).

Kalibrointilaitteen tarkastamat ja korjatut värit näyttöpäätelaitteessa.

Miten kalibroin ja mitä olisi hyvä tietää?

Kalibrointilaitteita on varmasti moneen lähtöön, mutta ehdottomasti luotetuimmat ja käytetyimmät, jotka itse tiedän ovat Datacolorin Spyder ja X-Riten i1 tuoteperheet. Käytän näistä itse jälkimmäistä (i1 Display Pro) lukemani arvosteluiden lisäksi myös ystäviltäni saamani hyvän palautteen takia.

X-riten kilbrointilaite i1 Display Pro pöydällä alkuperäispakkauksessa.

Kalibrointi itsessään ei ole rakettitiedettä ja monesti kalibroinnin voi tehdä niin sanotusti ”Basic”-tilassa yksinkertaistettuna tai ”Advanced” -tilassa, joissa käyttäjällä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Advanced -välilehti saattaa pelottaa jos hommaa ei ole aikaisemmin tehnyt. X-Riten i1 Profiler neuvoo ainakin upeasti koko asennuksen ajan englanniksi, mitä mikäkin valinta käytännössä tarkoittaa.  Hyvänä ohjenuorana on, että ”kylmää” näyttöpaneelia ei kannata kalibroida. Eli anna laitteen olla päällä esimerkiksi 30 minuuttia ennen kalibrointia. Kalibrointi niinkuin tarkkaa väristyöskentelyä vaativakin näyttöpäätetyö kannattaa tehdä hämärässä tai pimeässä huonetilassa. Näin ollen monitorin pintaan saadaan kaikista paras kontrasti eikä ulkoisista valonlähteistä muodostu heijastuksia näyttöpinnalle. Näyttöpaneelin ikääntyessä sen kyky toistaa värejä ja kirkkautta muuttuu, joten kannattaa myös muistaa kalibroida näyttöä aika ajoin.

Video-ohjeistus ja terminologiaa

Display technology

Tällä tarkoitetaan useimmiten näyttöpaneelin tyyppiä (AH-IPS, IPS, TFT, VA, CRT, jne), mutta i1 Profiler sovellusta käytettessä on kyse nimenomaan taustavalaistuksesta näyttöpäätteen sisällä.  Useimmat käytössä olevat näyttöpaneelit ovat taustavaloiltaan nykypäivänä valkoisilla ledeillä toteutettuja ja tästä syystä ”White LED” on hyvä valinta alkuun. Jos kalibrointitulos ei miellytä niin kannattaa valmistajan sivuilta tarkastaa mihin taustavalaistuskategoriaan käyttämäsi näyttölaite kuuluu. Näyttöpäätteiden paneelityypit ja taustavalaistus yleensä ovat aiheena niin laaja, että ne pitää käsitellä omana artikkelinaan. Selvää on kuitenkin se, että huonoa näyttöä kalibrointi ei kuitenkaan paranna -ainakaan merkittävästi.

Tutkiessani huomasin, että Spyderin tarjoamassa kalibrointiohjelmassa on tietokanta erilaisista näyttömonitoreista, joiden mukaan tuo taustavalaistuksen tyyppi osataan kaiketi ottaa huomioon. Uskoakseni tietokanta ei osaa varmasti huomioida kaikkia monitorimalleja joita on tarjolla, joten se kuinka laite tulkitsee tuntemattoman näytön onkin hyvä kysymys.

White point

Valinnalla tarkoitetaan valkoisen pisteen määrittämistä International commission on illumination -järjestön standardisoiman D-referenssi pisteen mukaan.  D-kirjain kuvastaa valosäteilijöiden sarjaa, jotka jäljittelevät standardeja valaistusolosuhteita vapaassa ilmatilassa.

Suomeksi sanottuna päivänvalossa miellämme värien toistuvan 100%:sti ja jokaisella valonlähteellä haluaisimme luonnollisesti värien toistuvan sellaisena kun ne oikeasti ovat. CIE illuminant D50, D55, D65 ja D75 valinnoista D65 on käytetyin kuvienkäsittely ja valokuvaustyöskentelyssä koska se jäljittelee parhaiten keskipäivän auringontuottamaa ja kirkkaalta taivaalta heijastavaa valoa värilämpötilaltaan. Eli valitse suosiolla D65.

Luminance

Luminanssi kertoo pinnalta lähtevän valon voimakkuuden neliömetriä kohden. Tässä asiayhteydessä luminanssilla tarkoitetaan valovoimakkuutta tietokoneen näyttöpäätteen pinnalla. Luminanssin yksikkö on candelaa per neliömetri (1 cd/m² = 1 nit). Nykyään useimmät näyttöpäätteet pystyvät toistamaan helposti yli 200 cd/m², mutta yleisesti kalibrointi suoritetaan kuitenkin 100 cd/m² tai 120 cd/m² valinnoilla. Jos kuitenkin kalibroinnin jälkeen koet, että kirkkaiden alueiden yksityiskohtia on vaikea nähdä, voi luminanssiksi asettaa 80 cd/m² yksikköä.

ICC profile version

Digitaalisessa kuvatuotannossa ICC-profiililla tarkoitetaan jonkin tietyn laitteen mitattua värintoistokykyä. Laitteet pyritään säätämään ICC-profiileilla tuotantoketjun aikana mahdollisimman samanlaisiksi, jotta lopputuote vastaisi myös suunniteltua. Seuraavana lainaus wikipediasta, joka selittää  miksi ICC-profiilien sovittaminen laitteiden kesken on niin tärkeää.

Digitaalikameroihin, tietokoneisiinkuvankäsittelyohjelmiin ja tulostimiin liittyviä väriasetuksia voidaan tarvittaessa muuttaa. Esimerkiksi digitaalikamera tallentaa vain osan silmin nähtävistä väreistä. Värien kirkkaudet, sävyt ja kylläisyydet muuttuvat, kun kamera prosessoi kuvaa, ja lopputulokseksi saaduista väreistä vain määrätty osa saadaan tulostettua, koska näiden värinmuodostusmenetelmät ovat hyvin erilaiset.”

Tällä hetkellä uusin ICC-väriprofiili standardi on Versio 4, mutta ongelmana on edelleenkin sen yhteensopimattomuus moniin laitteisiin, ohjelmiin ja käyttöjärjestelmiin. X-riten sivustolla onkin vastaava taulukko miten ICC-profiilin versio tulisi valita riippuen käyttöjärjestelmästä:

ICC profiili 2 vai ICC profiili 4
www.xrite.com/service-support/profile_version_icc_v2_or_icc_v4

Gamma

Gamma korjauksella on tarkoitus tasoittaa erilaisten näyttölaitteiden epälinearisuuksia ja kontrastieroja. Kalibroitaessa näyttöpäätettä on standardiksi muodostunut arvo 2,2.

Loppukaneetti

Markkinoilla on valtavasti erilaisia näyttöpäätelaitteita jotka toistavat kuvan eritavalla. Tuottaessa kuvamateriaalia asiakkaille olisi tärkeää, että työ tehdään tarpeeksi ammattimaisilla työvälineillä ja näihin luen nimenomaan kalibroidun näytön. Näin ollen vältetään kaikista suurimmalla todennäköisyydellä, että asiakkaan tilatessa kuvatuotetta värivirheitä ei lopputuotteessa esiintyisi.

Jos lukemasi jälkeen löysit ostohousut ja tuli polttava tarve laittaa näyttöpääte kuntoon, niin FotoMonza tarjoaa samaa X-riten i1 Display Pro:ta todella kilpailukykyiseen hintaan. ostamalla kalibrointilaitteen alapuoleisista linkeistä tuet samalla myös Valovuodon toimintaa. Valovuoto kiittää tuestasi.

2 kommenttia “Kalibrointi kannattaa

  1. Johannes

    Luontokuvausta pitkään harrastaneena olen sitä mieltä, että silmämääräisesti kalibroitu näyttö riittää vallan mainiosti luontokuvien käsittelyyn. Valo on aina luonnossa niin omintakeinen ja ainutlaatuinen, ettei kukaan voi tulla sanomaan sinulle minkä värinen taivas tai muu kohde kussakin valossa ”oikeasti” olisi pitänyt olla. Olen kerran testannut miten lähelle silmä+koneen mukana tuleva kalibrointiohjelma pystyy kalibroimaan näytön versus kalibrointilaite, ja eipä ollut iso ero. Tuotekuvaukset ja ehkä muotokuvauksetkin on asia erikseen.

    • Se, että kalibrointia yritettäisiin haarukoida silmämääräisesti sopivaksi ei kyllä suosittele kukaan. Parhaaseen tulokseen päästään, kun hankitaan kunnon kalibrointilaite. Näin ollen vältytään sävyvirheiltä ja saadaan lopputuotteena halutun näköinen kuva. Ongelmana silmämääräisessä kalibroinnissa on monta tekijää kuten ikääntymisen myötä värinnäön heikentyminen ja mahdollisesti monella ympäröivästä valosta johtuvat tekijät joista puhun videossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *